Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
12.11.2010 21:49
Kolumni
Uuden sukupolven koulu
Henna Virkkunen
Kirjoittajan kolumnit
Muistan, kun käytin ensimmäistä kertaa internetiä. Se tapahtui tämän lehden toimituksessa. Työkaverini oli käynyt internet-kurssin, ja sen tuomalla varmuudella napsutteli hiirellään Netscape Navigator -kuvaketta. Enimmäkseen turhaan, sillä yhteys oli hidas, mutta eipä verkossa juuri katsottavaakaan ollut. Vuosi taisi olla 1995.
Sen jälkeen kaikki on totaalisesti muuttunut. Nuoremmat sukupolvet ovat syntyneet maailmaan, jossa lähes koko maailma on tavoitettavissa muutamalla klikkauksella. Heille kirjastojen sanomalehtiarkistot, paperikartat, lerput, korput ja mikrofilmit ovat vähintään yhtä mystinen ja hämmentävä maailma kuin meille internet aikoinaan.
SUKUPOLVIEN välinen kuilu tietoyhteiskunnassa näkyy myös koulujen arjessa ja opetuksessa. Tutkimusten mukaan nuoret haluaisivat, että tietotekniikkaa käytettäisiin koulussa enemmän.
He kokevat oppivansa taitonsa lähinnä koulun ulkopuolella. Myös nuorten käsitys digitaalisista taidoista eroaa opettajien käsityksestä. Koulutyössä korostuvat toimisto-ohjelmat, kun taas kotona ja vapaa-ajalla nuoret käyttävät tietoteknologiaa keskinäiseen viestintään ja vuorovaikutukseen.
Näin ei voi jatkua. Lasten median käyttö ja tietotekniikan hallinta ei voi kulkea koulussa täysin eri latua kuin muussa elämässä. Jo pelkästään kouluviihtyvyyden, mutta myös tiedon kriittisen käsittelyn, jäsentämisen ja analyysin vuoksi suoritustasoa kouluissa on nostettava.
AIKOINAAN Suomi oli opetusteknologian hyödyntämisessä maailman kärkimaita. Ei ole enää. Kansainväliset vertailut osoittavat, että Euroopassa olemme vajonneet keskikastiin ja Pohjoismaissa pudonneet peränpitäjäksi.
Koulujen väliset erot meillä ovat huolestuttavan suuria. Siinä kun edistyksellisimmissä luokissa työskennellään vuorovaikutteisesti älytaulujen ja omien läppäreiden kautta, osassa kouluista opettajat jonottavat välitunnilla opettajanhuoneen muutamalle koneelle.
Reilu vuosi sitten asetin pienen ryhmän tekemään tiekartan niistä keinoista, joilla Suomen koulut saadaan nostettua takaisin tietoyhteiskuntakehityksen kärkeen. Työssä tarvitaan niin infrastruktuurin parantamista, opettajankoulutusta kuin uudenlaista oppimateriaaliakin.
Valtiosihteeri Heljä Misukan johtama ryhmä sai esityksensä valmiiksi muutama viikko sitten. Ensimmäisiksi kehittämisen kohteiksi työlistalle nostettiin opettajankoulutuslaitokset ja lukiot.
NÄILLÄ lähdetään ensi vuonna liikkeille. Opettajankoulutuslaitokset ja harjoittelukoulut on varustettava uudella opetusteknologialla, ja kehitettävä tutkimuksen kautta uusia pedagogisia menetelmiä ennen kaikkea vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen käyttöön. Näin voidaan varmistaa, että ainakin kaikilla valmistuvilla opettajilla on laajat tieto- ja viestintätekniikan taidot. Myös opettajien täydennyskoulutukseen on opetusteknologian käytölle luotava oma opintokokonaisuutensa.
Ensi vuoden talousarviossa on varauduttu tukemaan myös lukioiden tietotekniikan infrastruktuurin vahvistamista. Määrärahat suunnataan laitehankintojen tukemiseen ja lähiverkkojen kunnostamiseen.
Marraskuussa ehdotuksensa jättävältä lukion kehittämistyöryhmältä odotan esitystä siitä, millä aikataululla tietotekniikka otetaan mukaan ylioppilaskirjoituksiin. Tämä osaltaan innostanee lukioita investoimaan uusiin oppimisympäristöihin ja opettajia hyödyntämään näitä mahdollisuuksia opetuksessa.
TIETOYHTEISKUNTA muuttaa opettajuutta. Kun koko tiedon käsitys on muuttunut, ja uutta tietoa syntyy verkostoissa jatkuvasti, on opettajakin muuttumassa entistä vahvemmin tiedon jakajasta oppimisen ohjaajaksi.
Lukeminen ja kirjoittaminen ovat vähintään yhtä tärkeitä perustaitoja kuin ennenkin, mutta maailma muuttuu. Jo yhä suurempi osa informaatiosta tulee visuaalisessa muodossa. On osattava lukea myös kuvaa. Kymmensormijärjestelmää tarvitaan jo työelämässä enemmän kuin kaunokirjoitusta.
Kaikkiaan työryhmä teki 44 konkreettista ehdotusta keinoista, joilla suomalaisten koulujen tietoyhteiskuntavalmiuksia parannetaan. Julkisuuteen näistä nousi vahvimmin työryhmän esitys paperiton koulu-piloteista. Ajatuksena on muutamien innostuneiden pilottikoulujen avulla kehittää opetusteknologian vahvempaa käyttöä kouluissa. "Kamalaa", parahtivat vanhemmat. "Ihanaa, voisiko se alkaa jo tänä vuonna", kysyi tokaluokkalainen.
TIETOYHTEISKUNTATAIDOT ovat osa uuden ajan kansalaistaitoja. Koulun tehtävä on varmistaa jokaiselle tässä tarpeelliset tiedot ja valmiudet. Tavoitteena on kasvattaa lapset vastuullisiksi ja taitaviksi tietotekniikan käyttäjiksi. Se edellyttää laajaa yhteistyötä opetuksen järjestäjien, opettajajärjestöjen, yliopistojen, koulutuksen kehittäjien ja koululaisten vanhempien kanssa unohtamatta alan yrityksiä.
Kirjoittaja on kokoomuksen kansanedustaja Keski-Suomesta ja opetusministeri.
