Kolumni
Vielä riittää minnoille töitä
Inkeri Pasanen
Kirjoittajan kolumnit
Vuodesta 2003 ovat liput liehuneet Minna Canthin syntymäpäivän ja tasa-arvon kunniaksi. Nyt on kolmas vuosi, kun tämä on virallinen ja yleinen, almanakkaan merkitty liputuspäivä.
Vastahan päästiin Naistenpäivästä, joku saattaa tuhahtaa, ja pitää tämän päivän liputusta keinotekoisena. Valitettavasti naisten tasa-arvon eteen on edelleen työtä tehtävänä. Minna Canth sopii erinomaisesti esikuvaksi nykypäivän naisille, ja hän on liputuspäivän ansainnut siinä missä suurmiehemme.
Minna Canth oli monessa aikansa ensimmäinen nainen. Hän pääsi syksyllä 1863 ensimmäisten naisopiskelijoiden joukossa Jyväskylän seminaariin kansakoulunopettajan opintoihin.
Keskisuomalaisenkin historiaan Minna Canth vaikutti. Miehensä ollessa Keski-Suomi -lehden toimittaja hän kirjoitti niin tulisieluisia kirjoituksia raittiusaatteen puolesta, että lehden omistaja ja päätoimittaja, viinatehtailija Fabian Helminen antoi Ferdinand Canthille potkut.
Kuopion paikallishistoriassa Minna Canth tunnetaan paitsi kulttuurivaikuttajana myös merkittävänä liikenaisena. Häntä voidaan juhlia paitsi raittius- ja naisaatteen lipunkantajana myös ensimmäisenä suomenkielisenä lehtinaisena ja merkittävimpänä suomalaisena näytelmäkirjailijana Aleksis Kiven jälkeen.
Jos ei tämä nainen ole liputuspäivää ansainnut, niin kuka sitten!
ALKUVUODESTA on uutisoitu useita tutkimuksia, jotka osoittavat naisten tasa-arvon työelämässä olevan vielä kaukana, ainakin jos sitä mitataan johtajuuteen etenemisellä. Ilmiö on maailmanlaajuinen. Suomi ei ole suinkaan kaikilta osin mallimaa, vaikka naisten 13 prosentin osuus toimitusjohtajista onkin kansainvälistä huippua.
Suurten pörssiyritysten toimitusjohtajina Suomessa ei naisia ole, toisin kuin esimerkiksi ranskalaisessa Arevassa. Naisjohtajien puute heijastuu pörssiyhtiöiden hallituksiin; niihin on ollut vaikea löytää naisia. Tämän kevään yhtiökokousten jälkeen naisten osuuden tosin arvioidaan kasvavan merkittävästi.
Suomessa on vierastettu lakisääteisiä naiskiintiöitä. Naiset suhtautuvat itsekin niihin nihkeästi, sillä kukapa haluaisi olla "kiintiönainen".
Merkittävä askel kohti tasa-arvoa on jo se, jos yrityksessä tasa-arvo-ohjelmaa noudattaen kahden tasavahvan hakijan joukosta valitaan tehtävässä vähemmistöä edustavan sukupuolen edustaja. Tähän saakka monen pätevän naisen on ohittanut mies pelkästään hyvä veli -suhteidensa ansiosta.
Toisaalta naiset voisivat ottaa oppia miesverkostoista, ja tukea avoimemmin toinen toisiaan.
KUNTALIITOKSET ovat heikentäneet tasa-arvoa yllättävällä tavalla. Naisten osuus valtuutetuista on vähentynyt liitoskunnissa.
Liitoskuntien johtoon on poikkeuksetta valittu mies, mikä puolestaan on vähentänyt naisten osuuden kuntajohtajista peräti 14 prosenttiin. Myös muissa päällikköviroissa naisten osuus on liitoskunnissa pienempi kuin muissa kunnissa.
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.
Hei, kasvoni ovat täällä ylempänä
Petja SavoilaVerkkokolumnikuva