Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
01.12.2009 19:03
Kolumni
Yli 2 000 tilheä Jyväskylässä samoilla langoilla
Matti Härkälä
Kirjoittajan kolumnit
Tilhet sitten tulivat ja isolla joukolla tulivatkin. Jyväskylän Keljonkeskuksessa laskettiin maanantaina 2 100 linnun parvi. Laskeminen oli helppoa, kun linnut kököttivät rinta rinnan voimajohdoilla.
Parvi kasvoi vähitellen. Viime viikolla lintuja oli aluksi noin 200, mutta sunnuntaina jo yli tuhat.
Rastaat poistuivat keski-Suomesta marraskuun pakkasjakson alettua. Niiden jäljiltä pihlajiin jäi paikoin hyvinkin runsaasti marjoja, joten tilhet viipynevät täällä vielä pitkään.
Yksittäinen tuhansien lintujen parvi on harvinainen tapaus. Muita vastaavia ei nytkään ole tiedossa. Koko Jyväskylän tilhimäärää ei toistaiseksi ole yritetty arvioida. Luonto-palstan lintuviisas Harri Högmander muistelee, että parhaana tilhitalvena Jyväskylän yksilömääräksi on laskettu yli 20 000.
Tilhet pesivät Lapissa ja syövät kesällä hyönteisiä.
KOSKIKAROJEN laskemisessa lintuharrastajat ovat päässeet olennaisesti vähemmällä. Konneveden Siikakoskella kirjoihin on toistaiseksi saatu 15 yksilöä. Itse kävin Laukaan Kuusaankoskella viime viikon lopulla ja ynnäsin viisi karaa.
Meikäläisen vilukissan selässä kulkee kylmiä väreitä aina koskikaroja katsellessa. Sukeltelevat mokomat helkutin kylmällä säällä helkutin kylmästä vedestä sapuskansa.
Koskikarat tulevat Keski-Suomeen lounaasta, moni Norjasta saakka. Keski-Suomi on suosittua aluetta, koska täällä on sellaisia virtavesiä, jotka pysyvät sulina kovimmillakin pakkasilla. Lauhalla kelillä moni koskikara viihtyy pikku puroilla, mutta kun pakkaset kovenevat ja purot jäätyvät, linnut lehahtavat isoille koskille.
Kunhan talven ensimmäinen kunnon pakkasjakso saapuu, pitää Kuusaankoskenkin karojen määrä käydä laskemassa uudelleen.
KALENTERIN mukaan talvi alkoi eilen.
Keski-Suomen lintutieteellisessä yhdistyksessä on tapana laskea, montako lintulajia sen toimialueella on talvikuukausina, siis joulu-, tammi- ja helmikuussa nähty. Viime vuonna nähtiin 99, ja se on paljon. Sadan rajan rikkomista silti nyt toivotaan.
Ilman harvinaisuuksia tuohon lukuun ei ylletä, mutta alku on lupaava. Maanantaina listoille saatiin mm. västäräkki. Yksi sellainen hyppelehti Jyväsjärven rannassa Jyväskylässä ja kolme muuta Jämsän Lokalahdella.
Keski-Suomessa talvikuukausina tilastoitujen lintulajien luku on kaikkiaan 148.
LUMIKKO on asustanut kuluneen syksyn pihapiirissä Jyväskylän Lohikoskella. Oli pyrkinyt ikkunasta sisään, kun Matti Laimio oli käristämässä makkaraa. Mitä sille pitäisi tehdä?, mies kysyy.
Kun kerran minulta kysytään, niin vastaan että heittäisin sille palan sitä makkaraa. Lumikot ovat erikoistuneet myyrien pyydystämiseen ja ovat siis mitä suurimmassa määrin hyötyeläimiä. Nyt niillä on kovin kenkut ajat, kun myyräkannat ovat romahtaneet. Ei ihme, että makkara kelpaisi. Kenkkua on siksikin, että lumikko saa talveksi valkoisen turkin. Lumettomaan aikaan se siis näkyy kauas.
Laimio kyselee, että uskaltaako lumikko tulla sisään. Sellaista on kyllä tapahtunut. Mutta jos tulee, niin veritöihin ei pidä ryhtyä. Lumikko on rauhoitettu.
Lumikko ei ole mitenkään harvinainen kaupunkiasukas. Erityisen paljon niitä on juuri tällaisina myyräpaljouden jälkeisinä vuosina. Kun ruokaa on paljon, syntyy paljon pentuja. Kaiken huipuksi keväällä syntynyt lumikko saattaa saada jälkeläisiä jo seuraavana syksynä.
Lumikon tavoin lumettomasta maasta kärsivät muutkin eläimet, jotka hankkivat valkoisen talviasun. Siis esimerkiksi lumikon sukulainen kärppä, jonka talviasuun jää vain musta hännänpää. Petojen pelosta tärisevät myös jänis ja riekko.
Luonto-palsta ilmestyy parittoman viikon keskiviikkona.
