Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
19.03.2010 19:31
Kolumni
Yliopisto ei ole vain lukutoukille
Pekka Mervola
Kirjoittajan kolumnit
Valkolakilla oli suuri symbolinen arvo vielä sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Vanhoissa elokuvissa ylioppilaslakki oli nuoren miehen komistus koko kesän.
Ylioppilastutkinnon symbolinen arvo on sittemmin laskenut. Kun suuri osa ikäluokasta käy lukion, kouluopista on tullut normaali osa yhteiskuntaa. Lukio on yksi nykyaikaisen osaamisyhteiskunnan peruskivistä.
Lukion päästötodistus ja yo-todistus ovat vain yksi vaihe nuorten elämässä. Kirjoitusten tuloksilla on merkitystä, mutta niissä menestymättömyys ei nouse loppuelämän esteeksi.
Nyt kuitenkin opetusministeriön työryhmä esittää, että opiskelijat valittaisiin korkeakouluihin pääasiassa koulutodistuksilla. Se tekisi lukiosta portin. Lukion arvosanat olisivat koko loppuelämän valttikortti tai riippa.
Tähän saakka yliopistoihin ja korkeakouluihin pääsyssä on todistusten lisäksi vaikuttanut valintakoe. Pääsykokeilla oppiaineet ovat seuloneet motivoituneimmat ja parhaiten valmistautuneet opiskelijoikseen.
Pääsykokeissa on ongelmia, mutta ne antavat lukiossa heikommin menestyneille mahdollisuuden päästä yliopistoon tai korkeakouluun.
Jos yhteiskunta haluaa muuttaa korkeakoulut ja yliopistot lukutoukkamaailmaksi, opetusministeriön työryhmän ehdotuksilla se saadaan aikaan. Mutta samalla menetämme paljon hyviä ihmisiä. Siis sellaisia, jotka menestyvät projekteissa, voivat olla myöhäisvarttuneita tai ovat enemmän ulospäin suuntautuneita kuin vain lukijoita.
Nykyisen järjestelmän ongelmana on, että osa nuorista hakee monta vuotta opiskelupaikkaa. Näin opiskelun aloittaminen viivästyy ja nuoria ei saada nuorina työelämään. Ongelma poistuisi ehdotetussa järjestelmässä. Nuoret marssivat suoraan lukiosta yliopistoon. Tai ne menisivät, joilla on parhaat paperit.
Opetusministeriön työryhmä on tyrmättävä. Nuorten elämän mahdollisuuksia ei saa lopullisesti määrätä yo-todistuksella.
Työryhmien kaikkia pöljiä ideoita ei tarvitse toteuttaa.
D TEAM pelaa mestiksen mestaruudesta. Vanha TUL-taustainen joukkue on nykyisin osa JYPin liiketoimintaa. Se on JYPin farmijoukkue ja sellaisena ainutlaatuinen ratkaisu Suomessa.
Samalla paikkakunnalla on liigajoukkue ja mestisjoukkue. Niistä on rakennettu yksi menestyspaketti. Näin on ainakin urheilullisesti mutta ei ehkä taloudellisesti.
Voisiko D Team nousta liigaan? Periaatteessa kyllä, jos se voittaa ensin Mestiksen mestaruuden ja sitten karsijana olevan Tampereen Ilveksen. Mutta ostaisiko joukkue koskaan miljoonan euron liigaosakkeen?
Mestiksen voittaminen olisi joukkueelle hieno saavutus. Jo mahdollisuus kertoo Jyväskylän kiekon leveydestä.
D Teamin ottelut voisivat kerätä tuhansien katsojien yleisöjä. Pelit ovat vauhdikkaita.
Tosiasia on, että yleisö määrää D Teamin tulevaisuuden. Jos katsojia on, kaupungissa voi elää kaksi eri sarjatason huippujoukkuetta. Jos ei ole, farmijoukkueella ei ole kunnon elintilaa.
