Katsot Keskisuomalaisen arkistokolumnia. Tämä kolumni on julkaistu
24.02.2010 19:53
Kolumni
Ymmärtämättömät alamaiset
Anita Kärki
Kirjoittajan kolumnit
Kansalaisia ei kuunnella heitä koskevissa asioissa. Tämän kokemuksen moni lienee valmis jakamaan, mutta asia on todettu myös väitöstutkimuksessa. Johanna Kallion äskettäin Turussa tarkastetun väitöskirjan mukaan suomalaisten mielipiteitä ei kuunnella hyvinvointipalveluita koskevissa muutoksissa. Kallio tutki, mitä mieltä suomalaiset ovat julkisen ja yksityisen sektorin välisestä työnjaosta hyvinvointipalveluissa.
Tulos oli, että kansalaisten mielipide ei päätöksissä paina, kun palveluita halutaan yksityistää. Suomalaiset nimittäin eivät haluaisi siirtää hyvinvointipalveluita vapaille markkinoille nykyistä tahtia. Päävastuu ja valvonta palveluista halutaan säilyttää julkisella sektorilla ja yksityisen sektorin nopeaa laajenemista kritisoidaan.
Kehitys on kuitenkin mennyt juuri eri suuntaan kuin kansalaiset toivoisivat.
Tutkijan mukaan päättäjät perustelevat kovakorvaisuuttaan sillä, että kansalaiset eivät ymmärrä välttämättömiä muutoksia. Kansalaismielipiteen sijaan päättäjät tukeutuvat yhä enemmän asiantuntijoihin.
Voimakas nojautuminen asiantuntijavaltaan on huolestuttavaa, sillä se murentaa demokratiaa liki huomaamatta. Asiantuntijadiktatuuri on yhtä haitallista kuin "tavallinen" yksinvaltiuskin.
KANSALAISTEN mielipiteen sivuuttamisessa päättäjät toteuttavat - toivottavasti edes tahattomasti - alamaisajattelua: kansalaiset ovat yksinkertaisia alamaisia, joiden kuuleminen on ajanhaaskausta.
Ei ihme, että oikeusministeriön ja MTV3:n teettämän kyselyn mukaan poliitikkoihin ja poliittisiin puolueisiin luottaa kansasta vain runsas kolmannes. IRC-galleriassa tehdyn kyselyn mukaan vastaavasti nuorista luottaa poliitikkoihin ja puolueisiin vain viidennes.
Mutta on kansalaisilla itselläänkin peiliin katsomisen paikka: Kallion väitöksen mukaan suomalaisille on tyypillistä hiljainen sopeutuminen. Kritiikki siis hyytyy vähitellen, eikä suomalainen pitkään jaksa asiastaan meuhkata ja auktoriteettia lopulta uskotaan.
KALLION väitöskirjan kanssa samansuuntaisen tuloksen antoi Keskisuomalaisen ja viiden muun sanomalehden Taloustutkimuksella teettämä kysely, jossa valtaosa eli 71 prosenttia vastanneista katsoi, että tasavero sopii Suomeen joko melko huonosti tai erittäin huonosti (Ksml 9.1.).
Tasaveroa vastustivat siten myös hyvätuloiset eli ne, jotka siitä eniten hyötyisivät. Tulos viestii, että tulojen suuruudesta riippumatta ihmiset antavat tukensa julkisin varoin ylläpidettäville hyvinvointipalveluille.
Turvaverkko koetaan merkitykselliseksi, vaikka itse ei sitä välttämättä eniten tarvitsisikaan. Se puolestaan kertoo vastuuntunnosta muita, myös tuntemattomia kohtaan.
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen tulkitsi, että todennäköisesti kansalaiset näkevät hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan kaukonäköisemmin kuin on ehkä oletettu.
Voihan olla, että kansalaiset ymmärtävätkin heitä koskevista asioista jotain ja siksi ajattelevat asioita pitemmällä tähtäimellä.
Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.
