Kolumni
Ympäristöliiketoiminta on suuri mahdollisuus
Mauri Pekkarinen
Kirjoittajan kolumnit
Maailmanlaajuinen ilmastokysymys on synnyttänyt valtavan tarpeen luoda puhtaita prosesseja ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä kehittää ympäristöä vähemmän kuormittavia teknologioita ja toimintatapoja.
Ympäristöliiketoiminnan arvioidaan olevan lähivuosikymmeninä yksi nopeimmin kasvavista toimialoista maailmassa. Laaja toimialamäärittely kattaa lähinnä ilmastoon, ympäristön tilaan, jätteen käsittelyyn, puhtaaseen energiaan, energiatehokkuuteen ja säästöön liittyvät investoinnit ja tuotteet.
Arviot ympäristöliiketoiminnan koosta ja kasvusta vaihtelevat alan määrittelystä riippuen. Suuruusluokaltaan maailman markkinat ovat vähintään 1000 miljardin euron tasolla vuodessa ja vuosikasvu on yli 10 prosentin luokkaa
Suomessa ympäristöliiketoimintaa harjoittaa muutama tuhat yritystä. Hivenen laskentatavasta riippuen ympäristöliiketoimialan liikevaihto Suomessa on noin 12-17 miljardia euroa. Rohkeimman eli Finpron selvityksen mukaan jo alan sadan suurimman yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 16 miljardia euroa.
Ympäristöalan markkinat ovat suurimmat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomalaisille tärkeimmät vientimarkkinat ovat Kiina, Intia, Venäjä, Yhdysvallat, Saksa sekä Ruotsi. Suurimmat vientiodotukset kohdistuvat kolmeen ensin mainittuun.
KEVÄÄN energiaratkaisujen yhteydessä huomasin, että moni oli "herännyt" vaatimaan myös julkiselta vallalta Suomessa toimia ympäristöliiketoiminnan edistämiseksi.
Tosiasiassa Suomessa on jo useiden vuosien ajan tehty ympäristö- ja energia-alalla erittäin voimakasta tutkimus- ja kehittämistyötä. Sitran ympäristöohjelma viitsen vuotta sitten oli tärkeä uusi vaihe alan kehityksessä. Jatkoimme tästä ministeriössäni uusin, tehostetuin toimin ja ministeriöni alaisissa viranomaisissa, etenkin Tekesissä, VTT:ssä ja Finprossa tietoisena siitä, että yritykset ovat avainasemassa ja valtio voi niitä oikein toimien auttaa.
Tänään noin 400-500 energia- ja ympäristöalan suomalaisyritystä on mukana erilaisissa julkisen vallan rahoittamissa tutkimus-, kehittämis-, vienninedistämistoimissa. Esimerkiksi Tekesin rahoituksesta kohdistuu jo 230 miljoonaa euroa energia- ja ympäristöalalle. Rahoitus on kolminkertaistunut neljässä vuodessa.
Kehitystyön ja liiketoiminnan vauhdittamiseksi Suomeen on perustettu ympäristö- ja energialiiketoiminta-alojen osaamisklusterit (OSKE). Näissä yhteistoimintarakenteissa ovat mukana kyseisten toimialojen koulutus- ja tutkimusyhteisöt sekä alan johtavat yritykset. Jyväskylä ja välillisesti myös Saarijärvi ovat mukana energia-alan OSKE- klusterissa. Erityistä huomiota kiinnitetään alan pk-yritysten auttamiseen.
Koko maailman huippua puolestaan tavoitellaan alan strategisen huippuosaamisen keskittymässä, SHOK:ssa, jossa yhdistävät voimansa Suomessa oleva maailman johtava alan tutkimus ja bisnes.
Suomalaisten yritysten ja suomalaisen työn menestyminen maailmalla on edellyttänyt ja edellyttää alan verkottumista markkinoinnin ja viennin yhteistoimintarakenteiden kehittämiseksi jalansijan saamiseksi uusilla vierailla markkinoilla.
Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) ympäristöfoorumi ja EK:n ja Finpron vastuulle siirretty Cleantech Finland -brändi ovat tällaisia rakenteita. Lahden tiede- ja yrityspuisto on toiminut hyvin brändin vaalijana ja käyttäjänä muun muassa Kiinassa ja Venäjällä.
KAIKEN tämän seurauksena hyviä tuloksia on jo näkyvissä. Johtaessani eri puolilla maailmaa suomalaisten yritysten vienninedistämis- ja teknologiamatkoja olen kerta toisensa jälkeen hämmästynyt kuinka mainiota erikoisosaamista monista uusista suomalaista yrityksistä löytyy.
Puhtaat teollisuuden prosessit, energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet ovat segmenttejä, missä Suomi on jo saavuttanut merkittävän aseman maailman markkinoilla. Näiden lisäksi myös mittausteknologiassa sekä konsultoinnissa Suomella on maailmanluokan yrityksiä. Esimerkiksi ilmansuojelussa, vesiteknologiassa ja kierrätyksessä on joukko yrityksiä, jotka tarjoavat kilpailukykyisiä ratkaisuja.
Suomessa on mahdollista kehittää ympäristö- ja energiatoimialasta monille perinteiselle toimialalle lonkeronsa ulottava kasvuala. Suomessa ollaan jo valmiiksi aika vahvoja monilla niillä toimialoilla, joihin ympäristö- ja energialiiketoimiala nojaavat.
Jos koko maailmassa alan liiketoiminta kaksinkertaistuu kahdeksassa vuodessa, miksei se voisi ainakin 2,5- kertaistua Suomessa. Silloin puhuttaisiin jo yli 30 miljardin euron vuosibisneksestä. Ja se on aika paljon se!
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja ja elinkeinoministeri Keski-Suomesta.