Professori Pekka Himasen Kukoistuksen käsikirjoitus sisältää useita meidän kansakunnalle tärkeitä visioita. Hän mm. nostaa esille kunnianhimoisen tavoitteen Suomelle kehittää depressioon tehokkaan ja kokonaisvaltaisen hoitomuodon kymmenessä vuodessa.
Hän toteaa, että joka viidennellä suomalaisella on psyykkisen sairauden diagnoosi, joka seitsemännellä yläkoululaisella on depression oireita, joka 20. yliopisto-opiskelija käy terapiassa ja mielenterveyssyistä on tullut johtava syy sairauspoissaoloihin ja varhaiselle eläkkeelle jäämiseen. Iso osa kansastamme voi huonosti. Himasen tavoite on perusteltu.
Mielestäni valtio on kansalaisilleen sen velkaa, että tulisi aloittaa toimenpiteet asian korjaamiseksi. Riittävät resurssit on pystyttävä järjestämään, eikä innovatiivisuudessa tule säästellä.
Yhteiskuntamme on toiminut hautomona, josta on päässyt syntymään tämä tilanne. Eriarvoisuuden lisääntyessä, tuloerojen kasvaessa, työelämän vaatimuksien koventuessa, turvallisen elinympäristön ja turvatun toimeentulon vähentyessä sekä yhteisöllisyyden ja yhteiskunnallisen subjektiuden heiketessä on yhteiskuntamme tuottanut viime ajat enemmänkin kansalaisilleen pahoinvointia hyvinvoinnin sijaan.
Hyvä hoitokin tulee aina kalliimmaksi kuin sairauden ennaltaehkäisy. Himanen puhuu myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisen yhteiskunnasta, joka pitää sisällään tämän ehkäisevän puolen. Tämä puoli tulee olemaan kuitenkin se haasteellisempi osa-alue.
Sairaanhoitoyhteiskuntamme on helpompi tarttua hoidollisen tavoitteen saavuttamiseen, mutta todellisen kukoistuksen saavuttamiseksi erityisen tärkeää olisi mielestäni panostaa ehkäisevän toiminnan kehittämiseen.
Professori Juha Siltalan puhuessa yhteiskuntamme pärjäämisestä työelämän globaaleilla työmarkkinoilla hän nostaa esille luonnollisesti viennin merkityksen, niin kuin Himanenkin tekee. Siltala tosin näkee vahvemmin myös pienten, paikallisten, ruohonjuuritason töiden, tekojen ja toimenpiteiden merkityksen yhteiskuntamme kehitykselle ja pärjäämiselle globaalisti.
Nykyaikana suurta ja suuria asioita ihannoidaan liikaa, kun pientä, paikallista ja sisämarkkinoita väheksytään tai pidetään vähemmän merkittävänä. Mielestäni yhteiskuntamme hyvinvointiin on juuri näillä pienillä onnistumisilla olennainen merkitys.
Himanen raportissaan peräänkuulutti symbolista tekoa, jolla luotaisiin kansainvälisesti tunnettu henkinen pääkaupunki maahamme. Ideassa tunnetut ja johtavat alansa henkilöt koskettaisivat sanoillaan ja teoillaan meidän henkisen pääkaupunkimme kautta koko maailmaa. Tämä on oikein tervetullut idea.
Apulanta-yhtye on juuri tehnyt tähän ideaan verrattavan, tosin pienemmän, ihmisläheisen ja sisämarkkinoilla pysyvän teon. Apulanta lahjoittaa uusimman levynsä tuotosta kymmenen prosenttia nuorten hyväksi tehtävälle kriisityölle. Tämän kaltaisesta symbolisesta eleestä voi jo valtiovaltakin ottaa mallia viedessään Himasen ideaa eteenpäin.
Apulannan teko ja Himasen visio ovat saaneet minut taas uskomaan yhteiskuntamme kukoistavampaan tulevaisuuteen. Kansalaisten henkisestä hyvinvoinnista ja mielenterveydestä on meidän yhdessä tehtävä kansakuntamme menestystekijä.
JANNE VANNINEN-VAATTOVAARA projektivastaava Kajaanin Seudun Mielenterveysseura KaMi ry
