Urheilu-uutisoinnin kielenkäytössä näkyvät helposti asenteet. Ne korostuvat otsikoissa.
Jyväskylän Kirin 80-vuotisottelusta Keskisuomalainen uutisoi (26.7.) Katja Sirviön sanoin: "Tahkokin onnitteli - 80-vuotias Jyväskylän Kiri sai Hyvinkäältä lahjaksi kolme sarjapistettä." Huh! Me 1 655 kannustajaa, jotka näimme ottelun, tiedämme, että Kiri sai Tahkolta lahjaksi pelipaidan. Itse pelissä se otti, runnoi voiton, taisteli pisteet komeasti kotiin.
Kiri teki juhlaottelullaan parasta mahdollista pr-työtä pesäpallolle. Voittoon, valtavaan yritykseen auttoi loistava kotiyleisö, mikä oli jutussa huomioitu. Mutta, lukuunottamatta lehden kansibuffia, jutussa ei sanallakaan mainittu tärkeää voiton sydäntä: Lohesta vaihtokaupalla saatu lukkari Juhani Lehtimäki pohjusti jo toisen voiton. Tällä kertaa kakkospalkinnolla arvostettu. Eikö Sirviö tätä oleellista pelisuoritusta huomannut, vai jättikö tahallaan pois?
Muuten jutun sisältö oli mukavaa urheilujournalismia, luettavaa tekstiä.
Toinen otsikko "Hyvällä hengellä tulisi mestaruus" sisältää myös asennetta: nytkö ei Kirillä ole henkeä? Ainakaan katsomoon hengettömyys ei näy.
Tuon esiin vielä yhden voiton avaimen: mahdollisesti Suomen asiantuntevin, selkein, aktiivisin kuuluttaja Aleksis Ärje. Hän, joka saa aallot liikkeelle, joka jaksaa kannustaa yleisöä ja pitää ajantasalla, vaikka ei tulostaulua olisi lainkaan. Toiminnallaan hän innostaa myös pelaajia. Yhtä arvostavasti peliin saisi suhtautua myös kirjoittava toimittaja.
