Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 02.09.2010 15:59
A A A

Koti, kirkko, koulu, kirjastot…

Historian taju ja pitkäjänteisyys olisivat hyviä ominaisuuksia kaikille, mutta tällä hetkellä erityisesti kirjastoasioista päättäville poliitikoille. Keskisuomalaisessa 2.9.2010 kehotettiin palautetta antamaan suoraan sivistyspalveluihin, mutta yksityiskohtien ruotiminen ei paljoa auta, jos perusasiat ovat huteralla pohjalla. Tietysti virkamiehet tekevät selvityksiä saamansa toimeksiannon mukaisesti, joten heitä ei voine syyttää.

Otsikossa mainitut kolme asiaa ovat historian saatossa tehneet omalta osaltaan Suomea siksi, jota se nyt on: yhdeksi maailman parhaista maista. Tämä on syytä muistaa. Meistä otetaan oppia ja se on hyvä. Lukuisia vierailijoita on Jyväskylän kirjastoissakin käynyt vuosikymmenien mittaan ja heidän mukanaan uusia ideoita - ja käytännön sovelluksia on viety muualle. Myös kirjastoalan koulutusvientiä ja osaamista on vuosien saatossa viety maailmaalle. Tällaiset asiat on syytä muistaa. Jyväskylässä ja muuallakin Suomessa on kysymys - ei enemmästä eikä vähemmästä - kuin suomalaisen kirjastolaitoksen (lajissaan maailman parhaita) vähittäisestä alasajosta. Sana vähittäinen on tässä tärkeä. Suosta on jälkeenpäin vaikea nousta. Olen samaa mieltä kirjastotoimenjohtaja Johanna Vesterisen kanssa siitä, että pitkän tähtäimen päätöksiä pitäisi tehdä. Tällaiset apuharvennukset eivät sitä ole. Eivät varsinkaan nyt, kuin kirjastolaitoskin elää murrosvaiheessa.

Vielä muutama yksittäinen kommentti lehden uutiseen. Ensinnäkin tuottavuusohjelma-sana on lähinnä kirosana. Se aiheuttaa esimerkiksi epätervettä kilpailua eri vastuualueiden välillä. Vertailut ovat useimmiten pahasta. Ei kirjastoihin panostaminen ole automaattisesti pois esimerkiksi terveydenhuollosta, pikemminkin päinvastoin. Olen samaa mieltä monien muiden kanssa, että ne vähentävät pitkällä tähtäimellä sosiaalisia ongelmia. Tätä ei vain haluta ottaa huomioon. Sitä pitäisi ilmeisesti voida konkreettisesti mitata. Myös vertailut valtakunnallisiin keskiarvoihin tai muihin kaupunkeihin ovat arveluttavia. Voipihan se olla, että Oulussa ja Kuopiossa on pääkirjastojen läheisyydessä enemmän parkkipaikkoja kuin Jyväskylässä.

PIRKKO AUDEJEV-OJANEN Jyväskylä, Lohikoski/ Holsti

Seuraa meitä myös Facebookissa