Suomi on yliorganisoitunut elintason korottamisessa. Nuorilla perheillä kaksi autoa ja 150 neliön uudet talot. Jos tulee ongelmia lainanhoidossa, huudetaan yhteiskunta apuun.
Ennen aloitettiin yksiön maksamisesta eikä koskaan tullut mieleenkään, että pahan päivän varalla olisi yhteiskunnan osallistuminen lainanhoitokuluihin mahdollista.
Kun tuotantokustannukset ohittavat kilpailukyvyn, annetaan elvytystukea. Herrat käyvät itse vielä Kiinat ja Japanit markkinointimatkoillaan. Kuluja syntyy mahdottomasti. Tulos vain puuttuu.
Muistan, kun Neuvostoliitto hajosi ja organisoitiin uutta yritystoimintaa Venäjän kanssa. Olin itse mukana. Kaikilla oli hehkuvat odotukset, kuin maailmaa kiertävillä poliitikoilla ikään. Shampanjaa juotiin. Oikein olisi ollut kilistellä kaupan syntyessä. Kerran kysyinkin suomalaisten palaverissa, kuka on saanut yhdenkään kaupan. Lupauksia oli, mutta ei yhtään kauppaa.
Ennen riitti monessa maaseutupitäjässä yksi kunnanlääkäri. Maaseudulla on väki vähentynyt mutta terveydenhoito-organisaatiot tarvitsevat aina vain lisää henkilöstöä. Ovatko suomalaiset nyt niin paljon sairaampia? Ainakin elinikäodotukset ovat nousseet.
Haastatteluissa vastailee useimmin muu kuin varsinainen johtaja. Ruokapalveluista vastaa ruokapalvelujohtaja, ulkoalueista puistojohtaja, vesiasioista vesijohtaja, tienviiva-asioista varmaankin viivajohtaja.
Arvatkaa, mitä maksaa, kun entinen työntekijä onkin nyt johtaja? Eihän johtaja voi saada pientä palkkaa.
Ennen kunnissa, myös Jyväskylässä, vastasi asioista kunnan/kaupunginjohtaja. Juurikaan muita johtajia ei ollut. Nyt kaupunginjohtajan aika kuluu sidosryhmäneuvotteluissa ja pakollisissa ulkomaan matkoissa. Tervetuliaisryyppyjä kilistellessä.
Montako organisaatiota on yritystoiminnan edistämiseen ja tukemiseen? Kaikki uudet yritykset "kiertävät" joka organisaation saavutuksina. Jos joku laskisi kaikkien näiden tuki- ja kehittämisorganisaatioiden ilmoittamat uudet yritykset, meillä olisi varmasta 11 000 yrityksen sijaan 30 000 yritystä. Raporttien mukaanhan kukin organisaatio saa palkkansa yhteiskunnalta. Nokkelaa?
Suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle. Siirtymän kustannusta pitää hallita. Kuitenkin kotimaan kysynnän kasvu on turvattava.
Nykyinen eläkkeiden ostovoiman säilyttämiskäytäntö hiertää kotimaan kulutuksen kasvua suurten ikäluokkien osalta. Keskipalkkainen on tällä järjestelmällä kymmenessä vuodessa sosiaaliluukulla. Yhteiskuntaorganisaatio on jo nyt mielettömän suuri ja tehoton. Onko sittenkin parempi säilyttää eläkkeiden ostovoima eikä aloittaa yhä lisääntyvien, köyhyysloukkoon putoavien eläkeläisten tukemista sosiaaliluukulta?
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä lasten koulutus ovat yhteiskunnan velvollisuus. Yritystoiminnan on oltava kannattavuusperiaatteella. Ei verorahoja edes lentoliikenteeseen. Jos yritystoiminta ei kannata, ei sitä pidä yhteiskunnan tukea. Katsokoot omistajat peiliin.
Yhteiskunnan organisaatioista pois tyhjäntoimittajat, jotka vain istuvat ja matkustavat. Kun yhteiskunnan varoilla mennään ulkomaille, niin mieluummin yrittäjät kuin yritystoiminnasta mitään ymmärtämättömät poliitikot ja virkamiehet kilistelemään - ja kilistely mieluiten vasta, kun on jostain sovittu.
