Kirjastoverkko näyttää tasaisin väliajoin joutuvan Jyväskylässä tarkastelun kohteeksi, kun etsitään säästöjä. Kuntatalouden realiteetteja on vaikea ohittaa, mutta on silti hyvä tiedostaa julkisen kirjaston merkitys, jotta mahdollisista säästöistä sovittaessa ymmärretään, mistä itse asiassa säästetään. Onko kyse vain tilavuokrista, remonttikuluista, palkka- ja materiaalikustannuksista vai myös kuntalaisten hyvinvoinnista, syrjäytymisen ehkäisemisestä ja korkean lukutaidon tason ylläpitämisestä ja siten epäsuorasti myös alueellisesta ja kansallisesta kilpailukyvystämme?
Vuoden 2000 PISA-arvioinnissa, jossa lukutaito oli keskiössä, kerättiin tietoa myös nuorten kirjaston käytöstä. Suomalaisnuoret lainasivat kirjoja julkisesta kirjastosta enemmän kuin muissa OECD-maissa. Julkisen kirjastoverkon rooli korostui kansainvälisessä vertailussa, sillä koulukirjaston käyttö oli Suomessa hyvin vähäistä. Nuorten kotikirjastot olivat laajuudeltaan OECD-maiden keskitasoa. Julkisen kirjaston käyttö oli erityisen aktiivista alueilla, joilla kotikirjastot olivat suppeampia kuin muualla (mm. Itä- ja Pohjois-Suomessa).
Lukutaidon kehittämiselle on hyvin tärkeää, että monipuolista luettavaa on helposti saatavilla ja että näin tuetaan lasten ja nuorten lukuharrastusta. Aktiivisella ja monipuolisella lukuharrastuksella on selkeä yhteys lukutaidon tasoon, sillä PISA-tulosten mukaan lukemisesta kiinnostuneilla ja siihen sitoutuneilla on keskimäärin parempi lukutaito kuin lukemista välttelevillä.
Lukuharrastus tasoittaa myös esimerkiksi kotitaustaltaan muita epäedullisemmassa asemassa olevien oppilaiden mahdollisuutta saavuttaa korkea lukutaidon taso ja antaa heille mahdollisuuden kehittää osaamistaan. Lukuharrastuksen tukemisessa julkisella kirjastolla on tärkeä rooli, sillä Suomessa kirjojen hinta usein rajoittaa kotikirjaston laajuutta ja taas koulukirjastojen vaihteleva laatu ja koko koulukirjaston käyttöä.
Se, missä kirjasto sijaitsee, ei sen käyttäjille ole yhdentekevä asia. Lähikirjastojen lakkauttaminen vaikuttaa eniten juuri niihin käyttäjiin, jotka ovat muita heikommassa asemassa ikänsä, terveytensä tai taloudellisen tilanteensa vuoksi, eli lapsiin, vanhuksiin ja pienituloisiin. He eivät aina voi lähteä kauemmas kirjastoon, jolloin heidän mahdollisuutensa esimerkiksi lukea tai kuunnella musiikkia heikkenevät olennaisesti, puhumattakaan mahdollisuudesta käyttää tietokoneyhteyksiä arjen asioiden hoitoon.
Kirjastopäätöksillä vaikutetaan näiden ihmisten mahdollisuuksiin kehittää lukutaitoaan, joka on nykyisin keskeinen avaintaito niin opiskelussa, työelämässä kuin vapaa-aikanakin. Päätökset vaikuttavat myös lasten ja nuorten tasa-arvoisiin oppimismahdollisuuksiin sekä aikuisten tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin kehittää itseään ja osaamistaan.
SARI SULKUNEN erikoistutkija Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
