Johtaja Vesa Saarikoski (Ksml 1.2.) esittää vahvana näkemyksenään Jyväskylän Lyseosta muun muassa seuraavaa: ”Historiallisesti arvokkaan ja osin museokäytössä olevan rakennuksen käyttökelpoisuus modernin opetuksen tyyssijana on heikko.”
Mitä hän oikein tarkoittaa?
Lyseotalon opetustilat ovat olleet 110-vuotisen historiansa ajan 100-prosenttisesti modernin opetuksen ja oppimisen käytössä. Päärakennuksen kivijalan halkokellariin 1970-luvun lopulla kunnostetulla koulumuseolla ei ole mitään tekemistä opetustilojen kanssa. Koulumuseon perustaminen nähtiin aikanaan tarpeelliseksi, jotta voitaisiin muistuttaa nuorisoa ja kaupunkilaisia Jyväskylän koulusivistyksen pitkästä perinnöstä.
Lyseo on toiminut kelvollisesti myös ”modernin opetuksen tyyssijana”, mikä käy ilmi vuosikertomuksista. Kun tietokoneet ilmaantuivat 1980-luvun alussa Jyväskylän oppilaitoksiin, kaksi ensimmäistä meni TEKU:uun ja kolmas Lyseolle. Jo aiemmin atk oli otettu lukuaneeksi valtakunnan kärkijoukossa ja opetusta toteutettiin tulevaisuutta ennakoiden yhteistyössä kauppaoppilaitoksen kanssa.
Kieltenopetuksen ”modernisoinnille” päästiin avaamaan uusia väyliä kaupungin ensimmäisessä kielistudiossa. Eikä nykypäivän koulun edellyttämien tietoverkkoyhteyksien rakentaminen osoittautunut esteeksi uudenlaisen teknologian sisään ajamiseksi opetukseen 1990-luvun lopulla.
Lyseolle uskottu kansainvälinen IB-linja edellyttää vaatimustasoltaan ajanmukaisia oppimisympäristöjä.
Mutta opetus- ja oppimistulokset eivät ole kiinni yksinomaan teknologian hyödyntämisestä.
Lyseossa oppilaan ja opettajan suhde sekä kannustava työmoraali oman oppimisen edistämiseen ovat enemmänkin siivittäneet oppilaitamme maan kärkeä edustaviin saavutuksiin yo-kirjoitustuloksissa, kansainvälisiin menestyksiin lukiolaisten fysiikka- ja kemiaolympialaisissa, palkitsemisiin Suomen Akatemian Viksu-tiedekilpailuissa ja oman yliopistomme matematiikka-, fysiikka- ja kemiakilpailuissa sekä erilaisissa valtakunnallisissa vieraiden kielten kirjoituskilpailuissa.
Valitettavinta on, että lukioiden opettajakuntien ja tuhansien adressin allekirjoittajien esille tuomille huolille ei näytetä annettavan arvoa.
Marja-Leena Leskinen
Pentti Vauhkonen
Jyväskylän Lyseon
Entisten Opettajien Yhdistys
Keskustelua aiheestaTutkijaNN
6.2.2012 10:57:47Kaikenlaisia yhdistyksiä sitä Suomessa, tässä yhdistyksien luvatussa maassa, onkin. Kas kun ei Takahikiän kansakoulun entisten keittäjien yhdistys.Vastauksia: 8Osallistu keskusteluun
