Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 19.03.2012 18:20

Missä ovat näkijät ja kokijat

Missä ovat näkijät ja kokijat, ihmiset, jotka osaisivat pukea ilmassa liikkuvat ajatukset ja ilmiöt maailmantilan kokonaisselitykseksi? Miksi viimeiset viisaat istuivat 2000 vuotta sitten nyt luhistuvan Kreikan raunioilla etsimässä selitystä oikeaan ja väärään, ihmisenä olemiseen, valtion tehtävään. Matkan varrella on viisautta haettu luostareiden kammioissa ja erakkona omaa napaa tuijottaen, mutta viime ajat on ollut hiljaista näillä markkinoilla.

Tietokoneiden hetkessä tuottama data on moninkertaistanut tiedon mahdollisuudet sitten kivitaulujen, mutta mitään ei näytä tapahtuvan viisauden etsinnässä. Nyt tieto leviää kuin tuhka tuuleen eikä kukaan saa siitä hahmoa, jos kohta yrittääkään.

Aika on markkinamiesten ja kvartaalitalouden osaajien, joista on tullut käsittämättömyyksiä puhuvia pohdiskelun puoskareita ja arvojen asettajia.

Vielä hiljakkoin maailmalla ja erityisesti Suomessa oli von wrightien, ahlmanien ja wileniusten kaltaisia viisaita, jotka pyhittivät elämänsä aidosti paremman etsiskelyyn sivistysyliopistojen suojissa. Nyt yliopistot ovat rahankeruuautomaatteja, jotka tarjoavat palveluksiaan parhaiten maksaville ja tuottavat putkinäköä avaran käsittämisen sijaan.

Unohdetaan, että talousjärjestelmät tulevat ja menevät samalla, kun ihminen jää taustalle ja yhä suurempaan pimeyteen. Fukuyaman kaltaisten populistien johtopäätös historian loppumisesta kapitalismin riemuvoittoon on uskomattoman harhainen ja osoittaa, kuinka pinnallisilla maailmanselityksillä voi tulla kuuluisaksi kaltaistensa joukossa.

Luontodokumentissa kenguruemo ylläpiti kuivuuden keskellä poikasiaan ja eteni luonnon asettamien valintojen ja vaihtoehtojen varassa kunnes vesi loppui. Emo kuoli jättäen jälkikasvun kantamaan geneettistä perintöä kauniisti ja samalla raadollisesti.

Ihmisen mahdollisuudet luonnon armoilla jäävät alkutekijöihinsä, ellei käytetä hyväksi opittua ja tehdä tietoisia valintoja. Valtavan tietomäärän tulisi kehittyä viisaudeksi, jonka varassa päättymätöntä historiaa voitaisiin jatkaa arvokkaalla tavalla.

Missä ovat pohtijat ja tutkijat, itsensä alttiiksi panijat, jotka kykenisivät ohitse markkinamelun, löytämään uuden selityksen kaikelle ja pukemaan sen ymmärrettävään muotoon itseään korjaavaksi maailmanselitykseksi?

Lars-Olof Fredriksson

Äänekoski