Olen hämmästynyt siitä, että vuonna 1902 valmistunut Lyseorakennus aiotaan ottaa muuhun kuin nykykäyttöön.
Useat entiset oppilaat ja monet asiantuntijat ovat ottaneet kantaa Lyseon säilyttämisen puolesta Jyväskylä-seuran puheenjohtaja Mirja Knuuttila totesi (Ksml 24.1), että Jyväskylän Lyseon rakennus on kaupunkimme rakennushistoriallinen helmi. Olen samaa mieltä.
Kamarineuvos Erkki Fredrikson on kirjoittanut Ksml 6.1), että Jyväskylän Lyseon kuntokartoituksen uutisoinnissa (Ksml 21.12.2011) todettiin rakennuksen olevan ”monisairas”, sillä ”ikkunoiden ja seinäpintojen maali on osittain lohkeillut ja vuotaneen katon alla olevat muutamat vasat olivat paikoin lahoja”.
Fredriksonin kirjassa ”Lyseotalon vuosisata” (2002) on kerrottu syyt edellä mainittuihin epäkohtiin. Toivon Jyväskylän koulutusyhtymän johdon tutustuvan teokseen ja vasta sen jälkeen ”hyödyntävän” Lyseon kuntoselvitystä päätettäessä lukioverkosta.
Esitän aikalisää. Siirretään lopullinen päätös kunnallisvaalien jälkeiseen aikaan.
Keskustelua aiheestaTutkijaNN
7.2.2012 9:10:05Miettikääpä vielä sitäkin vaihtoehtoa, että perustatte kuntayhtymästä riippumattoman yksityisen lyseon. Siinä olisi kertakaikkinen ja lopullinen ratkaisu ongelmaan ja Fredan sedät looseineen saisivat taatusti junailtua ylimääräiseksi käyneen arvorakennuksen kaupungilta pilkkahintaan, kunhan lupaavat...Vastauksia: 10Osallistu keskusteluun
