Kuntapäättäjät ovat kokeneet turhautumista todellisen vallan puutteesta. Niin järkyttävä kuin ”kuntakartta” on monille ollutkin, antaa se mahdollisuuden osallistua päätökseen todella merkittävästä asiasta, koko maakunnan tulevaisuudesta.
Nykyinen kuntahässäkkä ei jää viimeiseksi. Tämä kilpailu ei ratkea pelkästään kuntien määrää vähentämällä. Menestymisen eväitä tuo vain eettisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävälle pohjalle rakentuva tehtäväkentän hallinta. Terveydenhuolto on rakenneratkaisujen kannalta keskeinen toiminta. Epätasaisesti kiristävä talousruuvi ja rahoitusjärjestelmän mahdollistama osaoptimointi ovat johtaneet terveyspolitiikan tuuliajolle. Kuntien asukkaille välttämättömin, perusterveydenhuolto, on joutunut syöksykierteeseen. Terveyserot ovat revähtäneet. Pakkoraossa on tehty lyhytnäköisiä ja kalliisti maksettavia ”säästöjä”. Kokonaisvastuusta on livetty. Inhimilliset arvot ja kuntarakennetta laajemmat yhteiset edut ovat ”vahvoissakin peruskunnissa” uhattuina.
Maakuntien rajat eivät ole kiveen hakatut kuin kuntarajatkaan. ”Vahvojen maakuntien” karsintakisassa ratkaisee nopeus ja yksituumaisuus. Maakunnan identiteettiä julistavalla yhteisellä tahdollakaan ei ole merkitystä ilman yhteisiä päätöksiä. Karttaharjoituksen uudet kuntarajat ovat jo pohjustamassa rajaviivoja isommalle pensselille.
Ydinkysymys on terveydenhuollon rakenteitten tulevaisuus. Sairaanhoitopiiri on uusine koulutusjärjestelyineen osoittanut halunsa vastata tulevaisuuden haasteisiin. Rakennuskannan tila ja alueellisen reunan rapautuminen voivat kuitenkin vaarantaa erinomaisesti toimivan kokonaisuuden. En ihmettelisi, jos Jämsän lisäksi muissakin uusissa kunnissa – taikka vain suurimmassa niistä – haikailtaisiin omasta perustason erikoissairaanhoidosta.
Vaihtoehtona on sairaanhoitopiirin vahvistaminen terveyspiiriksi, joka voi kantaa suunnitelmallisen kokonaisvastuun keskisuomalaisten terveydenhuollosta.
Me muodostamme monin tavoin vuorovaikutteisen verkoston, jonka toimivuus edellyttää tasapainoa keskittävien ja hajauttavien voimien välillä. Kokoavien ratkaisujen vastapainoksi tarvitaan omissa rajoissaan todellista valtaa käyttävä paikallisdemokratia. Ne eivät ole vastakohtia vaan toistensa edellytyksiä. Tämä näyttää kuntahässäkässä herkästi unohtuvan.
Kuntia ei tarvitse tappaa, jos ymmärrämme hoitaa yhdessä isompaa kokonaisuutta vaativat asiat – kaikkien yhteiseksi eduksi. Tällainen yhteinen kokonaisuus on maakunta, eivät suinkaan nyt ehdotetut neljä torsoa ja epäsuhtaista aluetta.
On toissijaista, nimitetäänkö Keski-Suomea tulevaisuudessa kunnaksi vai kokeilumaakunnaksi – nykykuntia peruskunniksi tai vaikkapa osakunniksi, kunhan omien tehtävien mukainen demokratia ja todellinen päätösvalta toteutuu. Yhtenä kuntana toimien saavutettaisiin kuitenkin kevemmyyttä hallintorakenteissa, yhteensopivuushyötyjä valtion aluetoimintojen kanssa ja vahvempi asema vuoden 2022 karttaharjoituksissa.
Kari Jokinen
Jyväskylä
Keskustelua aiheestaVeikko Mäkinen
21.2.2012 13:48:02Kari Jokiselta asiallista tekstiä
