Silmiini sattui aikoinaan penkkarikulkueesta iskulause: "Lyseo on museo". Itsekin Lyseon lukion käyneenä en haluaisi uskoa tätä. Jos kuitenkin Lyseon tulevaisuus riippuu ratkaisevasti rakennuksesta, on penkkarisloganin johtopäätös looginen ja oikea.
Pitäkäämme siis Lyseon lukio ja sen nykyinen toimitalo erillään toisistaan.
Kukaan ei vielä tiedä, mitä Lyseon peruskorjaus maksaa. Laskelmat ovat osoittautuneet alimitoitetuksi, kun on ilmennyt että kaupunki on laiminlyönyt Lyseon kiinteistön hoidon.
Sivistyskin maksaa ja aina joku siitäkin maksaa laskun. Nyt ei voida kuitenkaan olettaa, kuten tavallisesti, että maksaja on joku toinen.
Olipa Jyväskylän lukioiden koko 600, 900 tai 1 200 opiskelijaa, ovat ne kaikki suuria lukioita. Perinteellisen, tradition välittämiseen keskittyvän lukion koko voi olla korkeintaan 350-400 opiskelijaa. Kun lukion koko nousee yli 550 opiskelijan, koulunpitoa on muutettava perusteellisesti: perinteellinen lukio-opetuksen opiskelijoiden kehitystä vierestä seuraava ja joskus jopa kylmäkiskoinen tukeutuminen "lahjakkuuteen" koulumenestyksen takaajana kääntyy yhteiseksi huoleksi osaamisesta ja oppimisesta.
Tämä huolenpito kaikista - myös opettajista - vaatii uudenlaisen ajatuksen koulupidosta. Ja viime vuosina se on ollut: lukio on peruskoulun jatke ja sen tulee omaksua samat oppimisen ja huolenpidon muodot kuin peruskouluissa. Tämä tie on osoittautunut mahdottomaksi. Huolenpito on käynyt yhä raskaammaksi, eriytyneemmäksi ja kalliimmaksi tieto- ja erityisasiantuntijajärjestelmäksi.
Lukio ei kuitenkaan ole peruskoulu, siis koululaisten koulu. Se on nuorten opiskelijoiden opisto. Lukioissa voidaan luoda nuorille opiskelijoille käypä oppimistilanne, "jossa opiskelijat hankkivat itse tietoa, käsittelevät sitä ryhmässä ja esittävät tuotoksensa muille opiskelijoille."
"Opiskelijat oppivat työelämän vuorovaikutus-, ryhmätyöskentely- ja esiintymistaitoja. Opiskelijat ovat kehittämistyössä aktiivisia toimijoita sisällöntuottajina, tiedonrakentajina ja vaikuttajina. Eri oppiaineiden opiskelijat voivat yhdessä työskentelemällä ratkaista ongelmia ja tuottaa sisältöjä aihekokonaisuuksiin hyödyntämällä sosiaalista mediaa." (JAO:n tiedote 13.09.2011).
Tämä on uusi huima ajatus nuorten opiskelijoiden opistosta, lukiosta. Huoli nuorten selviämisestä ja sen varaan rakentunut hallinnointi muuttuu siis yhteiseksi tiedon tuottamisen yhteisöksi: oppiminen on tiedon yhdessä tuottamista, arviointia ja jakamista. Tieto on siis taitolaji: kysymys on tieteellisten, taiteellisten tai teknisten tutkielmien yhdessä tekemisestä.
Paras tapa murskata nyt edessä olevat erinomaiset mahdollisuudet kehittää lukioita on naulata ajatukset kiinni yhteen taloon tai yksittäisen lukion kokoon. Se ohjelma on lukioiden museointiohjelma.
MATTI VESA VOLANEN lukiojohtokunnan jäsen (vas.) Jyväskylä
