Jyväskylässä tutkitaan vuoroluvun toteuttamisen mahdollisuutta perusopetuksessa (Ksml 27.8.). Myös muita opetukseen kohdistuvia säästöjä pohditaan.
Jos broilerista syödään lihat, jäljelle jää nahka sekä luut. Tämän hetken talousarvion valmisteluohjeiden toteutuessa syödään edellisistä säästöistä jäljelle jäänyttä nahkaa. Mitä jää jäljelle?
Hallitusneuvos Anne-Marie Brissonin näkemykseen vuoroluvun tuomista mahdollisista ongelmista on helppo olla samaa mieltä. Pahimmillaan yhteen koulurakennukseen "tungettaisiin" jatkossa kahden koulun oppilaat ja opettajat. Tällainen tilanne olisi kestämätön, koska vanhemmat koulurakennukset ovat usein koulupäivien aikana ylitäysiä siihen nähden, mille väkimäärälle mm. ilmanvaihtolaitteisto on taloteknisesti suunniteltu. Miten tilojen turvallisena ja terveellisenä pitäminen onnistuu esim. siivouksen määrän ja laadun tai laadukkaan sisäilman suhteen?
Uutisen mukaan vuoroluvun lisäksi mahdollisena säästökohteena on perusopetuksen aikaisen opetustuntimäärän kertymän pienentäminen. Opetustuntimäärän leikkaaminen on suora leikkaus oppilaan saaman opetuksen laatuun. Tämä vaikuttaa heikentävästi oppilaiden opiskelumotivaatioon sekä opettajien työhyvinvointiin: opettajan tulee pystyä opettamaan valtakunnallisen opetussuunnitelman sisältö entistä lyhyemmässä ajassa. Tämä haittaa ennen kaikkea heikoimpia oppilaita, joille kertaaminen on tärkeää. Nopeimmin oppivilta vastaavasti poistuu asian syventämismahdollisuus.
Myös ryhmäkokoja joudutaan suurentamaan tuntikehyksen leikkauksen takia. Suuremmassa ryhmässä oppilaan opettajalta saama henkilökohtainen kontaktiaika pienenee entisestään, mikä pienentää sekä oppilaan opiskelumotivaatiota että opettajan mahdollisuutta huomioida oppilas yksilöllisenä oppijana. Väsynyt ja motivaation opiskeluun menettänyt oppilas ei pahimmillaan ole kiinnostunut opiskelusta lainkaan ja työhönsä väsynyt opettaja ei ole halukas kehittämään yhteisöllisesti omaa kouluaan ja samalla koko kaupungin opetuspalvelua.
Tilastojen mukaan opettajienkin sairauspoissaolot ovat lisääntyneet edellisiin vuosiin verrattuna. Kaupungin tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota tähän ja esittänyt huolensa toisen asteen osalta opiskelupaikkojen ulkopuolelle jääneiden suuresta määrästä vuonna 2009: 13,8 prosenttia ja henkilömääränä 185 nuorta Jyväskylän perusopetuksen päättävästä ikäluokasta jäi vaille toisen asteen opiskelupaikkaa. Nyt esitetyillä noin 2,5 miljoonan euron säästötavoitteilla opetuksesta ongelmat pahenevat merkittävästi.
Tämän kaltaisia säästötoimenpiteitä suunniteltaessa herää kysymys, haluaako Jyväskylä oikeasti olla koulutuksen ja sivistyksen kaupunki?
JARI POIKOLAINEN puheenjohtaja PERTTI KABRIS varapuheenjohtaja JUHA MURTORINNE työsuojeluvaltuutettu Jyväskylän opettajien ammattiyhdistys ry
