Opintotukiuudistusta on valmisteltu yli vuoden. Se sai ristiriitaisen vastaanoton. Opiskelijajärjestöt ovat kuitenkin olleet sitoutuneita uudistuksen tavoitteeseen opiskeluaikojen lyhentämiseksi. Kiristystoimet on hyväksytty oletuksella, että myös toimeentulo kohenee.
Hallituksen budjettiesitys jätti työryhmän kaavailemat tukitoimet pois. Opintotuen kannustimet ollaan hylkäämässä ja pelkät kiristystoimenpiteet astuisivat voimaan. Koko uudistuksen mielekkyys kyseenalaistuu.
Rakenteelliset uudistukset seuraavat kansainvälisiä malleja: ensin kandiksi, sitten maisteriksi. Kaksiportaisuuden riskinä on, että opintojen edistämisen joustavuus katoaa. Vähintään uudistus tarkoittaa, että opetustarjonnan ja tukipalveluiden on merkittävästi monipuolistuttava nykyisestä, jotta opinnot on edes teoriassa mahdollista suorittaa ajoissa.
Tiukennukset eivät ole sinänsä suuria: hieman enemmän opintopisteitä, edistymisseuranta kiristyy, päätöksentekoa yhtenäistetään. Opiskelijat toki tiedostavat vaatimukset. Moni selviääkin niistä. Yhtä aikaa suorituspaineet kuitenkin kaventavat vapaa-aikaa - ja mielenterveysongelmat ja työnteko lisääntyvät.
Ongelmana eivät ole pärjäävät ja hyvin toimeentulevat opiskelijat. Tuhoisampaa on, että uudistus jättää huomioimatta sen kasvavan joukon, joihin kiristykset osuvat. Arviolta 3 000 opiskelijan tulisi suorittaa enemmän opintoja. Seurannan eduksi esitetään, että se auttaa löytämään varhain opiskelijat, joilla on edistymisvaikeuksia. Nopean puuttumisen tarkoitus on kannatettava. Silti ei ole esitetty mitään summia eikä keinoja, joilla yliopistot voivat tukitoimet toteuttaa.
Nopeampi valmistuminen on monien opiskelijoidenkin toive. Mutta opintorahan ja asumislisän yhteenlaskettu maksimimäärä on 469,80 euroa - siis yli 600 euroa alle köyhyysrajan. Opintotuella ei yksinkertaisesti tule toimeen.
Opiskelijajärjestöjen tavoitteena oli saada opintoraha sidottua indeksiin. Se estäisi tuen jatkuvan heikentymisen suhteessa elinkustannuksiin. Yllätys oli, että budjettiesityksestä indeksiin sitominen ja tärkeä huoltajakorotus jätettiin pois. Opintotuki on siten ainoa perusturvaetuus, jota ei aiota sitoa indeksiin. Käänne tyhjistää opiskelijajärjestöjen ponnistelut ja uudistuksen merkityksen. Mikä on opiskelijajärjestöjen painoarvo demokraattisessa päätöksenteossa?
On epärealistista olettaa, että opinnot nopeutuisivat kiristämällä ehtoja toimeentulon jatkuvasti heikentyessä. Valmistumista hidastavat toimeentulon lisäksi puutteet opetustarjonnassa ja ohjauksessa. Vain riittävä toimeentulo ja ajantasaiset opintososiaaliset tukipalvelut mahdollistavat nopeamman valmistumisen.
Uudistus näyttääkin vain asettavan valtavia paineita resurssipulasta kärsiville yliopistoille ja erityisesti heikosti toimeentuleville opiskelijoille. Mihin uudistuksessa itse asiassa pyritään?
MINNA OINAS pääsihteeri JOHANNA PIETILÄINEN hallituksen puheenjohtaja ANNA-MARI KAJÁN hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY)
