Katsot Keskisuomalaisen arkistojuttua. Tämä juttu on julkaistu 28.02.2012 19:23

Pakollinen opintovelka on väärä vaihtoehto

Keskisuomalainen yhtyy pääkirjoituksessaan (26.2.) opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd.) näkemykseen siitä, että opiskeluaikainen työssäkäynti viivästyttää valmistumista.

Ratkaisuksi opiskelun nopeuttamiseen esitetään kuitenkin hämmentävästi pakollista opintovelkaa, ilman perusteluja ja ymmärrystä velkapainotteisen tukijärjestelmän seurauksista.

Velan osuuden kasvattaminen opintotuessa lisäisi painetta opiskeluaikaiseen työssäkäyntiin entisestään.

Opiskelijat eivät halua velkaantua. Tämä asiaintila ei tule muuttumaan tuen velkapainotteistamisella ja vielä vähemmän vaikkapa asennemuutoksen peräänkuuluttamisella. Vapauteen velasta pyrittäisiin lisääntyvällä työssäkäynnillä.

Valmistuminen hidastuisi edelleen ja opiskelijat tulvisivat entistä voimakkaammin matalapalkka-alojen halpatyövoimaksi.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän, erityisesti Jyväskylän koulutusperinteen tarkoitus on aina ollut edistää kansan koulutustason nostamista ja sosiaalista liikkuvuutta.

Pakollinen opintovelka toimisi myös taloudellisena pelotteena, joka tukkisi korkeakouluttautumista erityisesti köyhistä oloista tulevien nuorten kohdalla.

Vauraiden perheiden lapset olisivat entistä suuremmassa etulyöntiasemassa. Korkeakoulutuksen edelleen korkea periytyvyys on puhuttanut viime aikoina. Opintovelka ainoastaan vahvistaisi tätä ongelmaa. Velka epätasa-arvoistaisi nuoria myös koulutusalojen välillä. Matalapalkkaisemmilla ja epävarmemmilla aloilla velan taakka on painavampi.

On aiheellista kysyä, miksi opiskelijatyövoimaa on niin paljon myös opintotuen ollessa opintorahapainotteinen. Syy mallin puolivillaiseen toimintaan on muodon sijaan tuen alhaisessa tasossa, minkä velan ja yksilönvastuun poliittiset kannattajat sivuuttavat tarkoituksella.

Opintorahan reaaliarvon on annettu laskea 1990-luvun alusta. Voi olla, että Kataisen hallituksen lupaama indeksisidonnaisuuskin on vaarassa kevään kehysriihessä ja päätoimisen opiskelun helpottaminen laiminlyödään taas.

Koulutus on investointi tulevaisuuteen, mutta sen haasteisiin vastaavaa osaamistasoa ei saavuteta rahoittamalla opintoja ”enemmän jokaisen omana tehtävänä”, kuten ei ole saavutettu ennenkään.

Suomi menestyy sekä taloudellisesti että henkisesti ainoastaan määrätietoisella yhteiskunnallisella panostuksella koulutukseen.

Tehokkain ratkaisu opiskelijoiden poistamiseksi halpatyövoimaroolista, heidän toimeentulonsa järjestämiseksi sekä valmistumisen vauhdittamiseksi olisikin riittävä ja vastikkeeton perustulo.

Keskustelua aiheesta

Matalapalkkaisemmilla ja epävarmemmilla aloilla velan taakka on painavampi.

Fiksumpi kaveri rupeaisi miettimään kouluttautumisen järkevyyttä tuossa tilanteessa mutta mikäs siinä kun opintoraha vaatii vain sen että käy pari noppaa keräämässä kuukaudessa eikä sitä tarvitse maksaa tak...