Miksi Englannin kirkon pää pyysi 12.2. 2009 anteeksi herra Darwinilta? Naturalistithan toistavat evoluutiomantraa uskollisesti (vrt. uskonto). Me etsimme elämäntarkoitusta ja vastauksia perimmäisiin kysymyksiin. Tässä tosiasioita mietintämyssyyn:
Teologian opiskelija Charles Darwin oli vasta 22-vuotias ja vailla muodollista luonnontieteen koulutusta vuonna 1831 lähtiessään viisivuotiselle merimatkalleen maailman ympäri. Hänen matkapäiväkirjansa The Voyage of the Beagle ( Beaglen matka) on hyvää tieteellistä raportointia ja kaunokirjallisuutta.
Kuollessaan hän oli ehkä agnostikko, sillä hän vastasi 17-vuotiaalle W. Mengdenille poikansa kautta näin:
- Herra Darwin pyytää minua sanomaan, että hänen mielestään evoluutioteoria sopii täysin yhteen sen kanssa, että uskoo Jumalaan. Mutta teidän täytyy muistaa, että ihmisillä on erilaisia määritelmiä sen osalta, mitä he tarkoittavat Jumalalla.
Onko elämä syntynyt elottomasta? Biologian professori Dean Kenyon jatkoi molekyylibiologian tutkimuksiaan ja päätyi lopputulokseen: Luonnonvalinta ja sattuma ei selittänyt dna:n syntyä. Hän kirjoittaa:
- Jos olisi mahdollista päästä käsiksi solun elävään koneistoon koodattujen sanomien alkuperään, silloin olisimme kosketuksissa johonkin älyllisesti paljon tyydyttävämpään kuin mitä kemiallisen evoluution teoria tarjoaa.
Psykiatri C. G. Jung sanoo: - Ajatus kaikkivoivasta Jumalasta hyväksytään kaikkialla, jos ei tietoisesti, niin sitten alitajuisesti. Siksi pidänkin viisaampana Jumala-ajatuksen tietoista tunnustamista; muutoin jostakin muusta, yleensä jostakin täysin sopimattomasta ja typerästä, tulee jumala."
Yli 35-vuotiaista potilaistaan Jung sanoo: - Ei ole ollut ketään, jonka ongelmana ei olisi viime kädessä ollut uskonnollisen elämänkatsomuksen löytäminen.
Evoluution mukaan elämän tarkoitus on "siirtää geenejä keinolla millä hyvänsä". Mahdollisimman monta seksikumppania paviaanilauman johtajalle, vai mitä?
Evolutionisti Aldous Huxley tunnusti vuonna 1966:
- Itselleni ja epäilemättä useimmille aikalaisilleni tarkoituksettomuuden filosofia oli lähinnä tie vapauteen. Me vastustimme moraalisääntöjä, sillä ne rajoittivat meidän seksuaalista vapauttamme.
- Jos Jumalaa ei ole, kaikki on sallittua, sanoi venäläinen kirjailija Dostojevskij.
Tapio Puolimatka osoittaa kirjassaan Usko, tiede ja evoluutio naturalismin (ja materialismin) olevan pohjimmaltaan uskonnollinen oppi. Se olettaa aineen ja energian olevan perimmäinen todellisuus. Aine eli materia saa naturalistilta ominaisuuksia, joita sillä ei empiirisen kokemuksen perusteella ole. Materian eli energian määrittely alkeishiukkasineen onkin osoittautunut suorastaan "henkimaailman asiaksi"…
Tiedemies uskoo vain sen, minkä haluaa uskoa. Tiedeyhteisökin voi olla kollektiivisen itsepetoksen vallassa. Me tarvitsemme varsinkin nyt uskoa parempaan tulevaisuuteen voidaksemme säilyttää mielenterveytemme.
