"Pyörät ovat pysähtyneet", kertoo keskisuomalaisen kuljetusyrittäjän lähettämä karu tekstiviesti. Ei, hänen yritystoimintaansa eivät lopettaneet työtaistelutoimet, ei raju polttoaineen hinnan nousu eikä koko Suomen elinkeinoelämää ravistellut taantuma. Vuosikausia ajetulla tutulla reitillä, tutussa alamäessä sattui samalle vuodelle kolme valitettavaa 11 - 13 km/h ylitystä kahdeksankympin alueella. Elinkeinotoiminta lakkasi välittömästi kuukauden ajaksi.
Tieliikennelaissa säädetään, että henkilön saadessa vuoden aikana kolme tai kahden vuoden aikana neljä sakkoa, asetetaan hänet lisärangaistuksena 1-6 kuukauden mittaiseen ajokieltoon jo kärsittyjen euromääräysten rangaistusten lisäksi. Ajokielto määrätään automaattisesti, erittelemättä mistä tai miten pienistä (tai suurista) rikkeistä sakot on aikanaan annettu.
Kun yrittäjällä on elanto ja koko yritystoiminta ajokortin varassa tai kun perheensä elättävä autonkuljettajaisä menettää ansionsa vähintään kuukauden ajaksi, lienee vähintäänkin oikeutettua kysyä, onko asetettu rangaistus tällöin ollut tehtyyn rikkeeseen nähden kohtuullinen. Totaalinen 1-6 kuukauden mittainen liiketoimintakielto tai vastaava palkkakarenssi on erittäin ankara ja äärimmäinen rangaistus kenen tahansa kärsittäväksi, toimialasta riippumatta.
Kun kuljettaminen on ammatti ja maanteitä ajetaan yli 150 000 kilometriä vuodessa, on täysin luonnollista, että inhimillisen virheen mahdollisuus kasvaa huomattavasti yksityiseen tienkäyttäjään verrattuna. Raskaan ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kuljettaminen vaativissa keli- ja maasto-olosuhteissa on kovaa työtä. Se edellyttää esimerkiksi vallitsevien olosuhteiden ennakointia ja ajon sovittamista tavalla, joka on täysin tuntematon alan ulkopuoliselle, vain henkilöauton kuljettamiseen tottuneelle.
On ehdottomasti oikein että liikennerikkomuksista rangaistaan, olipa kysymyksessä sitten satunnainen autoilija tai käytännössä tienpäällä asuva kuljetusalan ammattilainen. Sen sijaan keskustelua täytyy herättää rangaistusten oikeista mittasuhteista.
Suomen kuljetus ja logistiikka eli SKAL ry onkin ajanut sakkopisteytysjärjestelmän käyttöönottoa. Esityksen mukaan tehdyt rikkomukset pisteytettäisiin rikkeen vakavuuden perusteella ja vasta pistetilin täytyttyä ajokielto saatettaisiin voimaan. Mikäli teko olisi vakava tai törkeä, pistetili täyttyisi jo yhdestä rikkomuksesta ja vastaavasti pieniä rikkeitä tilille mahtuisi useampia. Lievempien rikkomusten ollessa kyseessä voitaisiin ajokielto kärsiä myös ehdollisena.
MIKKO VOUTILAINEN toiminnanjohtaja SKAL Keski-Suomi ry
