Keski-Suomen ympäristökeskus kunnosti Heinä-Valkeista vuonna 2005 nostamalla järven alinta vedenkorkeustasoa 44 cm, keskivettä 34 cm ja tulvavedenkorkeutta 3 cm. Heikki Kutinlahden (Ksml 31.8.) kirjoituksen kohteena oleva Valkeajärvi sijaitsee Heinä-Valkeisen yläpuolella.
Valkeajärven korkeat vedenkorkeudet ovat Keski-Suomen ELY-keskuksen tiedossa. ELY-keskus on tehnyt alueelle useita maastokäyntejä ja keskustellut mainituista ongelmista useiden ranta-asukkaiden kanssa.
Valkeajärven ja Heinä-Valkeisen välisen korkeuseron selvittämiseksi eri vesitilanteissa paikallinen havaitsija on kirjannut vedenkorkeushavaintoja mittauspisteistä vuosina 2009-2010. Valkeajärvellä ei aiemmin ole ollut tällaista jatkuvaa seurantaa.
Järvien vedenkorkeuksien korkeusero vaihtelee mittaushavaintojen mukaan 12-39 cm:n välillä, minkä perusteella Heinä-Valkeisen pohjapato ei suoraan vaikuta Valkeajärven vedenkorkeuksiin. Vedenkorkeuserojen ja paikalla tehtyjen havaintojen perusteella järvien välinen noin 800 metriä pitkä suoalue aiheuttaa Valkeajärven korkeat vedenkorkeudet.
Syyskuun aikana ELY-keskus lähettää Valkeajärven ranta-asukkaille kyselyn. Sillä selvitetään ranta-asukkaiden arviot vedenkorkeusmuutoksista. Sen jälkeen voidaan suunnitella tarvittavat toimenpiteet. Heinä-Valkeinen sekä järvien välinen suoalue kuuluvat Natura-alueeseen, mikä voi vaikuttaa mahdollisiin toimenpiteisiin.
Heinä-Valkeinen on valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan sekä Natura 2000 -verkostoon kuuluva melko pitkälle soistunut kosteikko. Laskupuron yläosaan patoaan rakennellut majava on voimakkaasti muuttanut sen ominaispiirteitä.
Heinä-Valkeisen kunnostuksen tavoitteena on ollut säätää vedenkorkeudet kiinteällä pohjakynnyksellä sellaiselle tasolle, jotta yläpuolisen Valkeajärven ranta-alueilla ei aiheudu tulvaongelmia. Toisena tavoitteena on ollut turvata Heinä-Valkeisen alimpien vedenkorkeuksien taso runsaan vesi- ja rantalinnuston esiintymisen kannalta hyväksi.
Linnuston osalta tavoitteet on saavutettu. Kosteikolla elää mm. parisenkymmentä vesilintuparia, muutaman kymmenen pikku- ja naurulokkiparin kolonia, noin 20 kahlaajalintuparia ja useita kurkipareja.
TOMI HAKKARI Suunnittelubiologi LAURI KAISTO Suunnitteluinsinööri Keski-Suomen ELY-keskus
