Vapaan kilpailun kääntöpuoli

Hyvin kirjoitettu Anne-Helena. Tälläisella Liberaalin haihatteluilla, ei todellakaan paranneta mitään ihmisen elämään liittyvää  toimintaa.

Aikoinaan vaihtoehtona oli liikennelaitoksen myynti yrittäjälle tai oma liikennelaitos. Silloin SKDL:n nimeltä muistaakseni Alava liikenneasiantuntija laski, että yrittäjän vetämä vaihtoehto olisi edullisempi. Niin se valittiin. Monesti jälkeenpäin tietysti valinta on kaduttanut, kun Jyväskylän liikennettä vertaa esimerkiksi Tampereen toimivaan systeemiin. Joukkoliikenteen  pari kynnyskysymystä on, kuinka joukkoliikenteellä pääsee. Siis kuinka voimme siirtyä töihin, kouluun, kauppaan suunnilleen kaikkialta kaupungin alueelta. Ja toinen, että sen tulee olla reaaliselta sellaista hinnaltaan, että jokainen voi sitä käyttää ja tiettyjä erityisryhmiä koululaiset, vanhukset, vammaiset voidaan sponsoroida liikkumaan. Nyt halpaa, pientä autoa ajamalla (siis alle tonnin) bensan hinnasta huolimatta, matkustaminen tulee halvemmaksi. Kokeilin sen ja säästö oli paljon, siis pelkkien kaupungissa tapahtuvien työ, harraste ja kauppamatkojen osalta. Joukkoliikenne ei ole mahdollista toteuttaa kunnolla,  jos ehdot eivät toteudu. Liberaalien kannanotto on höhlismiä. Ei vapaa kilpailu voi laajassa merkityksessä joukkoliikenteessä toteutua, joukkoliikenne on hyvinkin säänneltyä. Ja silloin se palvelisi vain Metson ja sairaalan työntekijöitä. Sensijaan liikenteen järjestäjän kilpailuttaminen on varmaan jo tulossa. Useissa kunnissa, esimerkiksi pääkaupungin seutu, liikenteen järjestäjä kilpailutetaan kolmen vuoden välein. Se voisi pitää täälläkin hinnat kurissa ja vuorot kunnossa.

Varsin erikoinen mielipide, että vapaa kilpailu nostaisi hintoja ja huonontaisi palvelua. Mihin tuo voisi perustua? Vapaa kilpailu kun ei tietääkseni tarkoita sitä, että yritykset kilpailisivat siitä, kenellä on korkeimmat hinnat ja surkein palvelu.

Lahtinen ei näe vuorojen määrässä mitään ongelmaa, mutta itse ainakin voin seurata päivittäin kotikatuani pitkin huristelevia linja-autoja, joissa on vain pari matkustajaa, joskus ei yhtään. Kyllä minusta tällaisessa tapauksessa, missä veronmaksajien varoin kustannetaan yhden henkilön kyyditys linja-autolla tai jopa tyhjän linja-auton ajelu pitkin kaupunkia, voi todellakin sanoa, että vuorojen määrässä on ongelma.

Loppuosa ei kuulu aiheeseen, mutta koska Lahtinen kerran kysyy, että mitä vapaa kilpailu on saanut aikaan USAssa, niin kommentoin nyt siihenkin, koska siihen on niin helppo vastata. Vapaa kilpailu on USAsssa saanut aikaan maailman suurimman kansantalouden, vahvimman sotilasmahdin, mm. maailmanennätyksen Nobel-palkintojen lukumäärässä ja yleensäkin kansan, jonka elintaso on niin korkea, että suurin kansanterveydellinen ongelma alkaa olla ylensyöminen.

No jos nyt sotilasmahdin koossa on mitään ylpeilemisen aihetta. Yhdysvalloissa hyväksyttiin juuri tulevan vuoden sotilasbudjetti, 612 miljardia dollaria. Tällainen sotilasbudjetti siis maassa, jossa koulutus ja terveydenhoito on länsimaiden huonoimpia. Yhdysvalloissa on kyllä kieltämättä maailman parhaimmistoa, kun puhutaan terveydenhuollosta, mutta tässä kohtaa pitää huomata, että tämän huipputerveydenhoidon piiriin pääsee vain rikkain kolmannes kansasta.

Korhosen tapa tulkita Nobel-palkintojen määrällä maan tilaa on hivenen ongelmallinen. Yhdysvallat on todellakin 'mestari' Nobeleiden hankinnassa, ja hyvä niin. Se ei kuitenkaan kerro yleisestä koulutuksen tasosta mitään. Se kertoo Yhdysvaltojen tapauksessa siitä, että noin kymmenen prosenttia yliopistoista porskuttaa yksityisen (mm. yritysten) rahoituksen varassa, ja ne loput yhdeksänkymmentä prosenttia eivät pysty edes järjestämään kaikkia perustoimintoja. Näistä kymmenestä prosentista tulee sitten nobelisteja, lopuista tuppaa tulemaan länsimaista keskitasoa huonompaa opiskelijamateriaalia.

Elintasonkin kanssa on vähän niin ja näin. Lähes parillakymmenellä prosentilla Yhdysvaltojen kansalaisista on vaikeuksia selviytyä päivittäisestä elämästä. Lähes puolella kansasta on vaikeuksia hoidattaa terveydellellisiä ongelmiaan kustannuksista johtuen.

Ylensyönti on tosiaan ongelma Yhdysvaloissa. Mielenkiintoinen ilmiö on, että myös köyhimmät lihoaa nopeaa vauhtia. Tämä johtuu siitä, että ruoan laatu huononee kalorimäärän kasvaessa. Köyhät söivät ennen peruselintarvikkeita, nykyään he syövät ns roskaruokaa. Ilmiö on tuttu nykyisin myös esim. Afrikan köyhiltä alueilta. Ihmisillä, joilla ei ole varaa syödä kunnolla, lihovat syödessään halpaa roskaruokaa. Keskiluokka ja rikkaat lihovat myös, ja heidän tapauksessaan kyseessä on mainitsemasi ylensyönti, eli kalorimäärät vastaavat jopa kolmen-neljän normaalin aikuisen kalorimääriä. Ja meillä täällä Suomessa on myös samanlaisia ongelmia kasvavissa määrin.

Vapaassa kilpailussa myös minimipalkka tinkitään niin alas että köyhä saa tehdä kahta työtä tullakseen toimeen. Vapaan kilpailun loisto näkyy myös, että kun on ylisyöty ja shoppailtu ja katumaasturoitu ja asuntolainoituttu, niin sitten valtio pelastaa vapaan kilpailun hedelmät. Eli kollektiivisesti pelastetaan uuslibsut vapaakilpailijat. Kai siinä systeemissä nyt jotain vikaa on!

Vapaan kilpailun joukkoliikennälliset hetelmät voi myös nähdä britannian raiteilta, jossa alkoi tulla ruumiita heti kun myytiin reittejä ja yksityistettiin. Siis ruumiita: kuolleita ihmisiä.

Siinä systeemissä on todellakin vikaa, mutta se ei ole liberalismia. "Voitot yksityisille ja tappiot veronmaksajille" -periaate on suoraan sanottuna puhdasta hulluutta. Ei liberalismia, ei vapaata kilpailua, vaan järjenköyhyyttä. Liberaalissa yhteiskunnassa riskin kantaisi se, joka riskin ottaa. Jos se kannattaa, siitä tulee voittoa, jos ei, siitä tulee tappiota - aina riskinottajalle eli yrittäjälle itselleen, ei koskaan veronmaksajien kontolle.

Totta helvetissä pankit ottavat aivan kipeitä riskejä, kun ne tietävät että todennäköisesti valtio tuo veronmaksajien rahat apuun tiukan paikan tullen. Totta helvetissä pankit lainaavat ulos enemmän kuin niillä olisi varaa, jos niiden sallitaan niin tehdä ja jopa kannustetaan siihen. Ja totta helvetissä se on valtion vika eikä liberalismin, uuden tai vanhan, koska se ei ole liberalismia.

Mistä muka bussiliikenteelle saadaan kilpailutus aikaan, se on sama kun paskanajo jos joku yrittää näillä pienillä markinoilla aloittaa vaikka paskanajon niin kiireesti se toiminta ostetaan pois. Nytkin paskan kärräyksen hinnat nostetaan samalla automaatilla kuin katsatusmaksut 
 

Tuota kilpailutuksen ideaa yritin minäkin kysyä. Oli vain niin haihattelua kuin vain olla ja voi. Merkitsisi siis käytännössä "julkisen" liikenteen loppua. Näillä markkinoilla.

Alkuperäinen ehdotus ei ollut kilpailutus (eli, että kaupunki kilpailuttaa palvelun tarjoajat ja myöntää yksinoikeuden ja rahallista tukea valitsemalleen yritykselle) vaan, että toimilupa annettaisiin kaikille ehdot täyttäville hakijoille. Jos hakijoita on vain yksi, niin olemme samassa tilanteessa kuin nyt. Jos useampi, niin en millään pysty näkemään, että se tilanne aiheuttaisi hintoihin korotuspaineita, kun samoista asiakkaista kilpailisi useampi yrittäjä. Lisäksi, vaikka niin kävisikin, niin voimme aina palata yksinoikeusjärjestelmään, jos se havaitaan paremmaksi.

Jos ainoat argumentit vapaata paikallisliikenneyrittäjyyttä vastaan ovat tasoa "mistä muka saadaan kilpailutus", niin sanoisin, että kannattaisi ainakin kokeilla sitä. Aluksi ei tarvitsisi tehdä muuta kuin myöntää se toimilupa kaikille hakijoille ja pienentää nykyiselle liikennöijälle myönnettävää tukea siinä suhteessa kuin miten suureksi uuden (uusien) yrittäjän (yrittäjien) asiakaskunta arvioidaan.

Katsastus on muuten huono esimerkki tässä asiassa, sillä käsittääkseni monikaan autoilija ei ollut tyytyväinen vanhaan viranomaisten hoitamaan katsastusjärjestelmään. Olin silloin niin nuori, etten vielä autoa omistanut enkä saanut ajaakaan, mutta muistan hyvin kuinka isäni kirosi joka kerta kun auto piti katsastaa. Itse katsastusmaksu oli kyllä pienempi, mutta muuten palvelu oli todella surkeaa. Katsastusksessa esimerkiksi piti käydä monta kertaa kun ei se meidän vanha romumme yleensä mennyt kerralla läpi.

Aina kun katsastusviranomainen löysi jonkun vian, niin koko prosessi lopetettiin siihen, käskettiin korjaamaan vika ja tulemaan uudstaan. Kun vika oli korjattu, niin katsastusta jatkettiin ja jos löytyi joku toinen vika, niin taas homma seis ja korjaamolle. Tätä toistettiin niin kauan kunnes kaikki pienetkin viat ja puutteet oli korjattu. Aikaa, rahaa ja hermoja kului. Nykyjärjestelmässä saa kaikki viat tietää kerralla ja yksi uusintakatsastus riittää.

Tarkoitatko, että Britannian rautateillä ei kuollut ketään silloin, kun rautatiet olivat valtion omistuksessa? Suomessa tämä ei ainakaan pidä paikkaansa. Juurihan täällä reilu viikko sitten kuoli rautatieonnettomuudessa 18-vuotias mallityttö.

 En tarkoittanut, että siinä olisi sinänsä mitään ylpeilemistä, mutta se on vapaan kilpailun luoman vahvan kansantalouden saavutus. Se, että ne varat käytetään sotavarusteluun ei ole enää missään tekemisissä vapaan kilpailun kanssa.

 Täytyy myöntää, että en tunne Yhdysvaltain koulutusjärjestelmää niin hyvin, että osaisin arvioida tuota. Sen kuitenkin tiedän, että ei se koulutuksen taso suomalaisissakaan yliopistoissa aina niin huippua ole, vaikka yhteiskuntajärjestelmämme on aivan erilainen kuin Yhdysvalloissa.

 Ehkä parasta, etten kerro tuota yhdysvaltalaiselle eräästä Wisconsinin pikkuyliopistosta valmistuneelle kaverilleni.

 Jälleen täytyy myöntää tietämättömyyteni tuon asian suhteen, mutta rohkenen epäillä että tuo on liioiteltua. Joku lähdeviite noille tiedoille olisi mukava saada.

Aloita tuosta   http://www.guardian.co.uk/world/2006/feb/19/usa.paulharris  

Tilanne on näköjään huonompi kuin kuvittelin. 12,7% ei toki ole "lähes 20%", mutta aivan liian iso luku silti. Wikipedian artikkelin <http://en.wikipedia.org/wiki/Poverty_in_the_united_states> mukaan köyhyys on kyllä laskusuunnassa, jos tarkastellaan 1960-luvulta lähtien, mutta 2000-luvulla se on lähtenyt uudestaan noususuuntaan. Jollain tavalla politiikan siellä olisi muututtava, jotta tuosta noususta ei tulisi uutta trendiä. Varsinaisesta aiheesta on kuitenkin lipsuttu tässä jo melko kauas ja, kuten Pasi Matilainen jo totesikin, ei USA ole ollut liberaalinen valtio pitkään aikaan. Vapaa kilpailu ei todellakaan tarkoita sitä, että ihmisille ei voitaisi taata perustoimeentuloa. Pikemminkin päinvastoin - ainakin jos haetaan esimerkkejä nykyisistä tai jo yhteiskuntajärjestelmäänsä muuttaneista sosialistisista maista.

Tuo Pasi Matilaisen totta helvetissä -juttu on epäasiallinen ja se miten hän "kiihkossa" liberalismiaan selittää ja puolustaa, kertoo paljon hänestä poliitikkona, joksi hän aikoo. Täytynee miehelle toivottaa onnea.  Joku on sdp: läinen, joku kepulainen, perusuomalainen ja joukkoon mahtunee liberaalinenkin.

Vapaa kilpailu tarkoittanee kuitenkin, että hyödykkeen/palvelun tuottaja saa katettua tuotoilla sekä tuottamiskulut, mukaan lukien rahoituskulut, että kohtuullisen(?) liikevoiton. Kumpaakaan en vastusta tapauksissa, joissa puhutaan liiketoiminnasta.

Ongelmia syntyy, kun julkisiin palveluihin, jotka lainkin mukaan kuuluvat kunnan velvollisuuksiin, ryhdytään soveltamaan noita liike-elämän periaatteita.

Ensinnäkin, noiden yleensä/pääsääntöisesti välttämätömyyspalveluiden tuotamisen ei pitäisi olla voittoa tuottavaa. Liiketoiminnan ensimmäinen prinsiippi siis romuttuu. Jos puhutaan siitä, että yksityinen liikkeenharjoittaja pystyy tuottamaan saman palvelun julkista palveluntuottajaa kustannustehokkaammin, niin puhutaan toiminnan organisoimisesta, ei tuottamistavan eroavuuksista. Jos samalla puhutaan palvelun laadusta, niin itse asia jää sivuseikaksi vaikka sen pitäisi olla pääosassa.

Toisekseen, julkisiin palveluihin sisältyy myös sellaisia toimintoja, joista ei koskaan voi odottaa kuluja vastaavia tuottoja. Esimerkiksi vanhukset eivät tule vastaisuudessakaan tuottamaan verotuloina tai muutoinkaan yhteiskunnalle niin paljoa, mitä heidän hoitonsa maksaa. Julkisten palvelujen tuotamisessa siis liike-elämän toinenkin perusprinsiippi romuttuu. Tuskin voidaan kuvitella, että liike-elämä ryhtyisi harjoitamaan diakoniaa vanhustenhoidossa. En ainakaan itse ole valmis hyväksymään, että vanhuksien hoidolla ryhdytään tekemään vielä voittoakin.

En, asiasta toiseen siirtyäkseni, hyväksy sitäkään, että julkisyhteisö kerää valttämättömyyspalvelulla voittoakin. Esimerkkinä vaikkapa lämmöntuotanto tai vesihuolto.

Vapaa kilpailu ? Olen jossain kuullut, mutta ei toimi suomessa aivan liian pienet markkinat, vapaa kilpailu on nostanut vain tuotteiden ja palvelujen hintoja.Tänne perustetaan esim. Kiinteistöhuolto yrityksiä ja niitä kasvatetaan hintoja polkemalla, asiakas ei saa kunnollista palvelua. Sitten kun verotuksellisesti on edullista yritys myydään isommalle toimijalle. Siinä vähän vapaasta kilpailusta, ja asiakas vain maksaa jättisummia lähes tyhjästä. Kuka pärjää parhaiten vapaassa kilpailussa.

Niinpä. Malliesimerkki "vapaasta kilpailusta" on autokatsastus. Malliesimerkki siinäkin mielessä, että kyse on lakisääteisestä "palvelusta".

Toimintamallikin on tuo kuvailemasi: Perusta yritys, hanki sille asiakaskunta ja myy isommalle toimijalle, joka lisää hintaan "kilpailjan eliminointi" -kustannukset. Samaa proseduuria käytetään myös pellettituotannossa, jossa Vapo parhaillaan rakentaa "energia-Valiota".