Kehitysyhteistyöhön on sitouduttava

Hallitus esitti 12.2. lisätalousarviossaan 15 miljoonan euron leikkauksen kehitysyhteistyön määrärahoihin. Suomi on sitoutunut YK:n tavoitteeseen nostaa kehitysyhteistyömäärärahojaan vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulostaan.

Leikkaus tarkoittaisi tavoitteen laskemista 0,47 prosenttiin bruttokansantulosta. Mikä antaa Suomelle erityisaseman luistaa yhteisesti sovitusta kehitysyhteistyön tavoitteesta?

Islantia lukuun ottamatta kaikki muut pohjoismaat ovat saavuttaneet edellä esitetyn tavoitteen. Päästöhuutokaupasta saatavilla tuloilla voidaan toki paikata leikkausta, mutta tulojen saanti on epävarmaa. Sovitun linjan taustalla on pyrkimys tasa-arvoon ja globaaliin vastuuseen.

Pienet tuloerot niin valtion sisällä kuin maailmanlaajuisesti ovat parasta rauhanpolitiikkaa. Kehitysyhteistyön tarkoituksena on poistaa köyhyys ja tehdä itsensä tarpeettomaksi.

Ulkoministeriön tutkimuksen mukaan käsityksemme kehittyvien maiden tilanteesta ovat synkkiä. Esimerkiksi kahdeksan kymmenestä suomalaisesta uskoo, että vain alle puolet näiden maiden lapsista käy koulua. Selvityksen mukaan kuitenkin jo yli 90 prosenttia kehittyvien maiden lapsista pääsee aloittamaan peruskoulun.

Kehitysyhteistyö on osaltaan edistänyt koulutukseen pääsyä ja suomalaisen yhteistyön tuloksia onkin nähtävillä esimerkiksi Nepalissa, jossa jo 94,5 prosenttia lapsista pääsee alakouluun ja 82 prosenttia nuorista osaa lukea.

Kehitysyhteistyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä kohdemaan järjestöjen kanssa. Varojen karkaamista korruptoituneille hallituksille valvotaan tehokkaasti ja valvonnan toimivuudesta kertoo se, että väärinkäytökset usein havaitaan ja niihin puututaan. Kehitysyhteistyön toimintamallit kehittyvät jatkuvasti.

Eriarvoisuuden ja yhteiskunnallisen epävakauden ehkäisemiseksi tarvitaan myös kestävää talouspolitiikka; on purettava kestämättömät talouden rakenteet, parannettava köyhien maiden veronkantokykyä ja estettävä pääomapakoja.

Kehittyvien maiden omien voimavarojen vahvistaminen vähentää riippuvuutta avustuksista. Vielä emme ole saavuttaneet tavoitetta, joten meidän on edelleen sitouduttava kehitysyhteistyöhön.

Kaisa Peltonen

Laura Mansikkamäki

kansanedustajaehd. (vihr.)

Jyväskylä

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Lyhyet

Sote - saattaa tulla sotku

Haloo, Jyväskylän Torikunkku!

Miksi tarvittiin kansalaisaloite?

Vihreää metsäviisastelua

Hulevesimaksut perusteettomia

Lyhyet

Yle palvelee monia musiikkimakuja

Lyhyet

Kiinteistöverot pahentavat tilannetta

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.