Laukaan kivikauden villissä todisteluketjussa ongelmia

Tietokoneviisas Jorma Kyppö on antanut mielikuvituksensa taas lennähdellä pyrkiessään selittämään muinaisuutta ja Laukaan ”kivikautista arvoitusta” matemaattisin suurein (Ksml 15.1.).

Wanhan Laukaan Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajan arvovaltaansa nojaten Kyppö esittelee näitä matemaattisia tuumauksiaan hypoteeseina, joiden viheliäinen ominaisuus kuitenkin on se, että sanomalehteä lukeva kansa hyvin herkästi alkaa niihin uskoa.

Vaikka Kyppö näyttää aivan tietoisesti laskettelevan suurta yleisöä huijaamaan tarkoitettua luikuria, on aiheellista liittää muutama huomio Kypön todistusketjuun. Kun Kyppö luettelee neljä tunnettua laukaalaista kalliomaalauspaikkaa ja tekee niiden perusteella nykykartan mukaisia matemaattisia sijaintihuomioita, ei hän voi tietenkään tietää, kuinka monta kymmentä kalliomaalausta 5000 vuotta sitten samoilla tienoin on ollut – saati sitä, mikä niiden tarkoitus on ollut.

Hän ei näytä tietävän, että tunnettuja maalauksia on nykyään viisi ja että se hänelle tuntematon kalliomaalaus ei sovi sijaintinsa puolesta ollenkaan esitettyyn hypoteesiin.

Kun tiedossakin olevat kalliomaalaukset ajoittuvat monille sadoille vuosille, ei mitenkään voida päätellä, että Kypön auringon nousun symboleiksi tulkitsemat merkit (kaksi pystyviivaa?) olisivat samanaikaisia tai että niillä voisi mitenkään olla keskinäistä yhteyttä.

Hyvä olisi myös huomata, että kivikauden laukaalaisilla ei ole voinut olla keinoa mitata etäisyyksiä metsäisessä maastossa palvontapaikoiksi oletettuja maalauksia maalatessaan.

Reipasta mielikuvitusta Kyppö on hyödyntänyt edelleen uskotellessaan, että Tarvaalan Aumamäki olisi muka kasattu muinaistarujen jättiläisten voimin tai että Tahkomäen satojen tonnien kivenjärkäleitä olisi voitu ihmisvoimin järjestellä. Molemmat ovat geologien mukaan jääkauden tekosia. Monet Tarvaalan kylän asukkaat ovat toki ilman Kyppöäkin sinnikkäästi sitä mieltä, että Aumamäki olisi muinaisten lapiomiesten aikaansaannos.

Kypön esittämä Saraakallio-paikannimen periytyminen 5000 vuoden takaa antaa vaikutelman lievästi ilmaistuna rohkeahkosta väittämästä kielihistorian kannalta. Se taitaisi olla sensaatio, jos se totta olisi.

Harmillisinta tällaisissa Kypön esittämissä hulvattomissa ”hypoteeseissa” on siis se, että niitä aletaan hyvin helposti pitää totena ja että ne häiritsevät tosiasioihin perustuvaa historiakuvaa. Tästä on hyvänä esimerkkinä Kypön taannoin totena esittämä väittämä, että Laukaa-nimi johtuisi Inkerinmaan Luga-joen (kovin myöhäisestä) suomenkielisestä käännöksestä.

Kypön punoma veijarimainen jekku herättelee joka tapauksessa kiintoisia näköaloja muinaisen auringonpalvonnan piirteisiin.

Toivottavasti saamme lukea tiukemmin faktoihin pitäytyvän auringonpalvonnan hypoteesin sen jälkeen, kun Kyppö on lumien sulettua hakeutunut Hyyppäänvuoren päälle pystytetyn, ihmiskäsin asetelluin kiilakivin tuetun kivipaaden viereen ja tehnyt sen vierellä huomioita kompassistaan.

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kaikki talon tavoille

Lyhyet

Lyhyet

Kansalaisten turvallisuus edellyttää uutta resursointia

Tiedustelu- lakia turha kiirehtiä

Lyhyet

Lyhyet

Suomessa käydään näköjään ilmasotaa 20 vuoden välein

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.