Laukaan kivikautinen arvoitus

Vuonna 2009 julkaistiin tutkimus ”Jätinkirkkojen aurinkosuuntauksia”, tekijöinä arkeoastronomi Marianna Ridderstad ja Pohjanmaan muinaisista kiviröykkiöistä väitellyt Jari Okkonen. Tutkimus kertoi, että 5000 vuotta vanhat jätinkirkot, muinaiset kivimuodostelmat, toimivat eräänlaisina astronomisina havaintopaikkoina samaan tapaan kuin Britannian kuulu Stonehenge ja muut megaliittirakennelmat.

Laukaassa samalle ajalle, jolloin tähtien ja auringon tarkkailu oli metsästyskulttuurissa elinehto, ajoittuu Tarvaalan merkittävä punamultakalmisto.

Laukaasta tunnetaan neljä kalliomaalauspaikkaa, Saraakallio, Uittovuori ja Kuhajärvi, sekä nykyään Jyväskylän puolelle jäävä Halsvuori. Uittovuori on idässä, yli 22 kilometrin päässä Halsvuoresta, väliin jää Kuhajärvi.

Kaikki kolme maalauspaikkaa sijaitsevat itä–länsi-linjalla niin tarkkaan, että Kuhajärven maalaus poikkeaa Uittovuori–Halsvuori-linjalta vain 3 metriä.

Linja kallistuu itä–länsi-suunnasta 2.35 astetta lounaaseen. Maapallon akseli kuitenkin heilahtelee prekessioliikkeen vuoksi 2,5 astetta 26000 vuodessa, joten pieni poikkeama suunnasta saattaisikin kertoa ajankohdasta.

Uittovuoren kuvassa on auringoksi arveltu ympyrä ja kolme pystyviivaa. Kuhajärven maalauksessa on useampia pystyviivoja. Halsvuoren maalauksessa on kahden ihmishahmon lisäksi kaksi pystyviivaa.

Kuhajärven maalaus on suorakaiteen muotoisessa luolassa, jonka suuaukko antaa suoraan länteen. Viivat on sijoitettu kohtaan, jonne aurinko näyttää osuvan talvipäivän seisauksen aikaan.

Kuhajärven maalaus on 5,8 kilometrin päässä Saraakalliosta lounaaseen 35 asteen kulmassa maalauskentän keskellä olevasta rastia kuvaavasta maalauksesta. Aurinko näyttää kohtaavan horisontin tuossa suunnassa talvipäivän seisauksen aikaan.

Laukaan kivikautinen keskus on Tarvaalassa. Uittovuori–Halsvuori-linja leikkaa Tarvaalan koulunmäellä, kohdassa jossa 1960-luvulla oli kylän korkein kohta.

Harjun huippu oli 5, 8 kilometrin päässä Saraakallion keskirastilta 35 asteen kulmassa kaakossa. Siis symmetrisesti itään suhteessa Kuhajärven maalauskiveen ja paikalla, josta aurinko nousee talvipäivän seisauksen aikana.

Saraakallio on siis voinut olla auringon ja tähtien tarkkailupaikka ja maalaukset merkintöjä tähtitaivaan tapahtumista. Nimikin hieman viittaa siihen, sillä aurinko ”sarastaa” ennen nousuaan.

Nämä havaintomme muodostavat vain hypoteesin, mutta olisi hyvä tutkia ne tarkemmin. Yksi tapa on tarkistaa linjan korkeimmat kohdat, kuten Myllyvuori ja Tahkomäki.

Tahkomäen tekee kiintoisaksi sekin, että paikka on valtavien, jopa yli 3 metriä korkeiden kivipaasien peitossa. Näitä on saatettu muinaisina aikoina siirrellä seitakiviksi tai jätinkirkoiksi. Maallikon silmään paikalla on Okkosen väitöskirjakuvien rakennelmiakin muistuttavia muodostelmia.

Myös Tarvaalan Aumamäen voisi tarkistaa maatutkalla, Bretagnessa on aivan vastaavan kokoinen Carnacin 5000 vuotta vanha kumpu, jonka sisällä oleva kivirakennuksen suuaukko osoittaa talvipäivän seisauksen suuntaan.

Näitä on Euroopassa enemmänkin ja niiden arvellaan olleen esikuvina myöhemmin pyramideille. Myös Pohjois-Amerikassa rakensivat Mississippin intiaanikansat vastaavia kumpurakennelmia samoihin aikoihin. Niiden malli on taas voinut vaikuttaa myöhemmin esimerkiksi atsteekkien ja mayojen temppeleihin.

Silmä näkee helposti mitä toivoo näkevänsä ja näihinkin havaintoihin kannattaa suhtautua terveen kriittisesti. Kriittisyys ei kuitenkaan saa olla esteenä ihmisen luontaiselle uteliaisuudelle, joka vie tiedettä eteenpäin.

Sitä paitsi: Jyvässeudun kansainväliselle näkyvyydelle tuskin olisi haitaksi, jos alueelta löytyisi pyramideja vanhempi tähtiobservatorio...

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kaikki talon tavoille

Lyhyet

Lyhyet

Kansalaisten turvallisuus edellyttää uutta resursointia

Tiedustelu- lakia turha kiirehtiä

Lyhyet

Lyhyet

Suomessa käydään näköjään ilmasotaa 20 vuoden välein

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.