Mielipidekirjoitus

Lukiot kaipaavat puolustajia

Jyväskylän lukiokoulutus on pulassa. Kun lukiot siirrettiin ammattiopetuksen kanssa koulutuskuntayhtymän alaisuuteen, päätettiin, ettei kaupunki osallistu lukioiden rahoittamiseen. Yleensä kunnat rahoittavat lukiokoulutusta valtionosuuden lisäksi omalla rahallaan.

Koulutuskuntayhtymä on ponnistellut vuosia saadakseen lukiokoulutuksen järjestettyä valtionosuudella, ja se oli pääsemässä tavoitteeseensa huomattavien hallinto- ja tilaratkaisujen kautta. Nyt valtio kuitenkin leikkaa osuuttaan säästöjen ja rakenneuudistusten nimissä. Juustohöyläperiaatteella tehdyistä leikkauksia puuttuu strateginen näkemys.

Tulevat leikkaukset ovat niin suuria, että Jyväskylän lukiokoulutus muuttuu radikaalisti. Vaikka tulossa ovat opetussuunnitelman uudistus ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset, joiden toteuttaminen vaatii resursseja ja opettajille työrauhaa, Jyväskylän lukioita ei olla kehittämässä pedagogiikan vaan rahan ehdoilla.

Kurssien määrää ollaan leikkaamassa huomattavasti, kursseista suurempi osa, laajimmillaan viidennes, opiskeltaisiin itsenäisesti ja osa opetettaisiin massaluennoilla pienryhmien sijaan. Puhetta on ollut vieläkin suuremmista tilasäästöistä, joiden jälkeen opetusta ei edes voida suunnitella toteutettavaksi niin, että kaikki opiskelijat ovat paikalla yhtä aikaa.

Saako Jyväskylän lukioista näiden muutosten jälkeen enää hyvät eväät jatko-opintoihin? Opettajien tekemä hyvä työ ei riitä, jos heidän jaksamisensa on koetuksella, eivätkä uudet tilat auta, jos oppilaat eivät mahdu sinne opiskelemaan.

Ongelma kertautuu korkeakouluissa, joissa joudutaan paikkaamaan oppilaiden taitoja. Vaikka itsenäisen opiskelun taitojen opettaminen on tärkeää jo lukiossa, sekin vaatii resursseja eikä leikkauksia.

Valtion politiikka on pahimmillaan alueellisesti eriarvoistavaa, kun toisen asteen koulutusta keskitetään isompiin keskuksiin. Leikkaukset lukioiden sisältöön ovat myös tasa-arvo-ongelma. Osalla oppilaista on paremmat edellytykset itsenäiseen opiskeluun ja mahdollisuus osallistua vaikkapa kielimatkoille. Leikkaukset vaikeuttavat juuri niiden opinpolkua, jotka tarvitsevat koululta enemmän tukea.

Jyväskylässä tulisi käydä keskustelu siitä, millaista toisen asteen koulutusta täällä halutaan järjestää. Jyväskylän päätös siirtää toinen aste koulutuskuntayhtymälle ei poista kunnan vastuuta opiskelijoistaan.

Toivomme, että emme joudu tekemään näitä päätöksiä ilman, että niiden taustat ja odotettavat tulokset ovat kuntalaisten tiedossa ja kunnassa käydyn keskustelun mukaisia. Koko toisen asteen koulutus kaipaa nyt puolustajia.

Susanna Koistinen (vas.)

Tero Uuttana (vihr.)

lukiokoulutusliikelaitoksen  johtokunnan jäsenet

Jyväskylä