Maataloutta ei auta muun ruokaketjun kuritus

Ministeri Jari Leppä oli huolestunut (KSML 4.9.) alkutuotannon kannattavuudesta.

Toisin kuin Leppä antoi ymmärtää, kannattavuusongelmat eivät johdu lainsäädännöstä tai ruokaketjun kauppasuhteista. Siksi ongelmia ei voida ratkaista säätämällä lisää lakeja ja kurittamalla muita ruokaketjun osia. Keinot löytyvät aivan muualta.

Tuottajahintojen kannalta oleellisia tekijöitä ovat maailmanmarkkinahintojen muutokset, maataloustukien jakautuminen ja jatkuvuus sekä Venäjä-pakotteet, jotka ovat edelleen voimassa.

Kotimaiseen kauppaan kohdistuva lisäsääntely ei vaikuta mihinkään näistä asioista. Kauppa ei päätä ruoan tuottajahinnoista: alle 5 prosenttia sopimuksista solmitaan alkutuottajien kanssa. Viljelijät neuvottelevat ruokaketjussa elintarviketeollisuuden kanssa.

Ruokaketjun sääntelyn lisäämiseen ei ole tarvetta. Ruokaketjun toimijat kartoittivat ketjun kauppatapoja syksyllä 2016. Laajan tutkimuksen tulokset osoittivat, että kauppatavat ovat Suomessa hyvällä tasolla.

Myös työ- ja elinkeinoministeriö totesi vuonna 2016, että Suomessa on toimivat lait, joiden puitteissa mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua.

Lisäksi viranomainen valvoo määräävässä markkina-asemassa olevien kaupan yritysten toimintaa. Sääntelyn lisääminen olisi myös vastoin hallitusohjelmaa, jossa sääntelyn purku on yksi kärkihankkeista.

Suomi on pohjoinen ja harvaanasuttu maa, jossa yritysten toimintakustannukset ovat korkeat ja elintarvikeketju tiukasti säädelty. Jos alkutuotannon kannattavuuteen halutaan vaikuttaa, tulee huomio kiinnittää EU:n maataloustukien jakautumiseen ja jatkuvuuteen sekä kilpailukykyä heikentävän byrokratian purkamiseen.

Valtio voi tukea alkutuotantoa tehokkaasti myös vero- ja rahoitusratkaisuilla sekä osaamisen kehittämisellä.

Suomi on osa globaaleja ruokamarkkinoita. Paluuta menneeseen – suojatulleihin ja valtion määräämiin hintoihin – ei ole. Juuri kansainvälisessä kilpailussa piilee kuitenkin kasvun mahdollisuus.

Keinoja ruokaviennin kasvattamiseksi on tänä vuonna selvitetty Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa sekä ruokaketjun selvitysmiehen raportissa. Niissä esitettyihin toimenpiteisiin tulee nyt panostaa.

Suomalaisen ruoan markkinoiden laajeneminen isossa mittakaavassa maamme rajojen ulkopuolelle olisi aidosti toimiva keino parantaa alkutuotannon kannattavuutta.

Maatalouden kannattavuus ja ruokaketjun kilpailukyky ovat eri asia kuin ketjun kauppatavat. Niiden sekoittaminen poliittisista syistä tuottaa näyttäviä otsikoita mutta ei ratkaise todellista ongelmaa.

Maatalouden kannattavuutta ja ruokaketjun kilpailukykyä voidaan parantaa monin keinoin ketjun toimijoiden yhteistyöllä. Yksikään keinoista ei ole sääntelyn lisääminen.

Kari Luoto

toimitusjohtaja

Päivittäistavarakauppa ry

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Nyt viikatteet töihin!

Lyhyet

Kieli ei ole neutraalia

Lyhyet

Moskovan kirjastot ja yliopisto rauhallisia

Kotihoito edustaa varhaiskasvatuksen eliittiä

Lyhyet

Kohti tasapainoista kaupunkipolitiikkaa

Opettajani, miten puutut rasismiin?

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.