Muuttuva menneisyytemme

Keski-Suomen museon intendentti, armoitettu kynäpistooliniekka Erkki Fredrikson möyhensi kiintoisasti (Ksml 23.1.) Laukaan kivikautista linjateoriaa (Ksml 15.1.) sen esittäjää unohtamatta.

Asiaa käsitellyt artikkeli kehottikin kritiikkiin. Mieltä kiihottava teoria ei kuitenkaan ollut mielikuvitusta ja faktat on helppo tarkistaa: Kalliomaalaukset on samalla itä–länsi-linjalla ja jokaisessa on pystyviivat.

Kuhajärven maalausluola suuntautuu suoraan länteen ja on samassa kulmassa lounaaseen Saraakalliolta kuin Tarvaalanharju kaakkoon. Talvipäivän seisauksen aikaan aurinko saavuttaa horisontin tuossa kulmassa. Hypoteesit seuraavat näistä faktoista.

Intendentti nosti esille muut maalaukset suhteessa linjaan. Huomio on hyvä, uusia maalauksia tullaan epäilemättä löytämään. Uittovuori todennettiin vasta 1999 ja Kuhajärvi 2003. Lähimmät muut ovat varsin kaukana eli Rautalammin Toussuvuori ja Korpilahden Hakavuori.

Jos Laukaan alueelta todella on löytynyt viides maalaus, niin paikasta kuulisi mieluusti. Kalliomaalauksia tehtiin todellakin eri aikoina ja tästä seuraakin erikoinen huomio Kuhajärven maalauksesta, joka on tehty myöhään paikasta päätellen.

Maalausta on saatettu siirrellä veden laskiessa, sillä arkeologi Timo Sepänmaan raportti kertoo: ”viitisenkymmentä metriä kohteesta itään on toisen kallioseinämän yläosassa epämääräistä punaväriä”.

Tuo toinen kohde sopisi jopa paremmin linjalle. Lisättäköön vielä, että katsottaessa Kuhajärven kiveä lounaasta siinä näkyy hahmo, jolla on silmät, nenä ja vatsa. Vatsassa on se maalaus.

Fredrikson epäili muinaisia keinoja ”mitata etäisyyksiä metsäisessä maastossa”. Etäisyyksillä ei olekaan merkitystä, koska linja määritetään suunnan mukaan. Metsäisyyskään ei ollut kuin nykyään, esimerkiksi kuuset puuttuivat. Todennäköisesti Tahkomäen kaltaisilta tarkkailupaikoilta puut oli kaadettu näkyvyyden parantamiseksi. Puita on saatettu käyttää myös muuhun tarkoitukseen.

Termi ”henge” tarkoittaa neoliittisen kauden monumenttirakennelmaa, joka voi olla tehty myös puunrungoista, kuten Stonehenge kivistä. Tällaisia ”woodhenge”-rakennelmia tunnetaan Englannissa ja niitä on voinut olla myös täällä.

Kirjoituksessa mainittiin Aumamäki ja Laukaan nimi. Näiden selvittäminen vaatisi jo eri artikkelit, mutta molempia olen käsitellyt kattavasti toisaalla (Laukaan Joulu 2012).

Nimen Laukaa yhteys Vatjan Laukaanjokeen ei myöskään ole oma ideani, vaan sen takana ovat Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen, kielitieteilijä ja professori E. A. Tunkelo, sekä antiikin tutkija Päivö Oksala, professori Teivas Oksalan isä (Laukaan Historia I). Vanhin muoto on ”lauka” (v. 1504), ruotsinkielinen muodon Laukas ensimainintaa en tiedä, Fredrikson kertonee? Lugajoki venäjällä on suomeksi Laukaanjoki ja ”luga” (niitty, uhrilehto) on latviaksi ”laukas”.

Myöskään Saraakallion nimen periytyminen 5000 vuoden takaa ei ole tuulesta temmattu, kannattaa miettiä vaikkapa sanaa Päijänne ja katsoa Johanna Halosen Kielijuttu (Ksml 22.1.).

Teoria Laukaan astronomisesta linjasta on nyt hyvin tutkija Ridderstadin tiedossa. Alan asiantuntijana hän kehottaa jatkamaan näköyhteyden tutkimusta ja käyttämään arkeologia Tahkomäellä. Näin asiaan saadaan selvyys.

Toive kiilakivin tuetun kivipaaden etsinnästä Hyyppäänvuorelta yllätti! Tahkomäen kivistä näet osa vaikuttaa kiilakivin tuetuilta ja lisäksi paikalta löytyi kapea kolmionmuotoinen kivi, joka oli suunnattu kohti Hyyppäänvuorta etelään.

Menneisyyden ennustaminen on vaikeampaa kuin tulevaisuuden, aikanaan Saraakallion maalauksiakin luultiin kansanparantajavelho Kuuvalon Jussin veijarimaiseksi jekuksi...

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Kaikki talon tavoille

Lyhyet

Lyhyet

Kansalaisten turvallisuus edellyttää uutta resursointia

Tiedustelu- lakia turha kiirehtiä

Lyhyet

Lyhyet

Suomessa käydään näköjään ilmasotaa 20 vuoden välein

Lyhyet

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.