Vartiaisen laskutapa on vain yksi monista vaihtoehdoista

Taloustieteilijä ja kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) kehottaa suomalaisia muuttamaan maaseudulta suuriin kaupunkeihin. Hänen mielestään maaseudun autioituminen on kansakunnan etu (KSML 2.9.).

Ajatustaan Vartiainen perustelee kaupunkien korkeammalla työllisyysasteella, monipuolisemmalla elinkeinorakenteella ja korkeammalla tuottavuudella. Vartiainen toivoo kaupungistumisen kiihtyvän.

Vartiaisen ajattelu hätkähdytti. Miten yksisilmäisesti maailmaa ja elämää Vartiainen katsookaan.

Sitran vuonna 2017 esiin nostamissa megatrendeissä kysytään, mennäänkö Suomessa talous vai hyvinvointi edellä. Vartiainen menee talous edellä ja nostaa esille talouden tunnusmerkkejä, mutta erehtyy niissäkin osittain.

Esimerkiksi heinäkuun työllisyyskatsauksen mukaan Äänekoskella ja Jyväskylässä työttömyysluvut ovat maakunnan korkeimmat Kinnulan jälkeen. Kaikissa muissa Keski-Suomen kunnissa työllisyystilanne on parempi kuin kaupungeissa.

Elinkeinorakenne on luonnollisesti monipuolisempi kaupungeissa, kuten Vartiainen toteaa. Mutta samalla hän unohtaa esimerkiksi maaseutuelinkeinot, joilla ylläpidetään suomalaiset elossa.

Nyt jo on huolestuttavaa se, miten Suomen elintarvikeomavaraisuus heikkenee. Tästä syystä maaseutua tulisi ennemminkin asuttaa kuin tyhjentää ja samalla maaseutulinkeinoja tukea vahvasti.

Vartiaisen perustelema korkeampi tuottavuus saadaan laskettua juuri niin kuin halutaan. Jos tuottavuudesta vähennetään kaupungistumisen myötä tulevien sosiaalisten ongelmien hinta, voivat tuottavuusluvut yllättää.

Minä valitsisin edellä mainitsemastani Sitran megatrendivaihtoehdosta hyvinvoinnin. Tällä hetkellä puhutaan ”Uudesta kunnasta” ja sen tehtävistä, jotka ovat hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen kunnassa sekä kuntalaisten osallistaminen. Lisäksi tulee muistaa, että nykyinen hallitusohjelma on kirjannut yhdeksi painopisteeksi paikallisuuden tukemisen, joka suinkaan ei tarkoita maaseudun tyhjentämistä.

Kaikki ihmiset eivät sovellu asumaan kaupunkeihin. Hyvin moni suomalainen tarvitsee lähelleen luonnon. Luonnon merkitystä on viime aikoina nostettu esiin myös kasvavien mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn ja hoidon yhteydessä. Mitä siitä seuraa, jos ihmiset asutetaan betonibunkkereihin kaupunkeihin kauas luonnosta?

Suomessa on paljon esimerkkejä siitä, miten nimenomaan kaupungeissa syrjäydytään ja ongelmat kasvavat.

On myös muistettava, että Kelan toimeentulotuelle pudonneiden ihmisten elämisen tukeminen maksaa kaupungeissa enemmän kuin maaseudulla. Esimerkiksi yhden ihmisen toimeentulotuen määrä Helsingissä on kaksinkertainen verrattuna toimeentulotukeen Toivakassa.

Onko maaltamuutto kaupunkeihin kannattavaa? Toivottavasti Vartiainen ei saa kannatusta ajatuksilleen!

Pirkko-Liisa Vesterinen

KT, dosentti

kunnanjohtaja

Toivakka

Uusimmat

Mielipidekirjoitus

Nyt viikatteet töihin!

Lyhyet

Kieli ei ole neutraalia

Lyhyet

Moskovan kirjastot ja yliopisto rauhallisia

Kotihoito edustaa varhaiskasvatuksen eliittiä

Lyhyet

Kohti tasapainoista kaupunkipolitiikkaa

Opettajani, miten puutut rasismiin?

Lyhyet

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.