Eduskunnalla edessään vaalikauden viimeiset, ns. pitkät valtiopäivät. Ensi vuoden vaalit ja eduskunnan työlistalla olevat asiat merkitsevät poliittisen elämän sähköistymistä. Siitä näkyi merkkejä jo puhemiehen vaalissa. Sauli Niinistö (kok.) jatkaa puhemiehenä, mutta vaalitulos merkitsee kiistatonta näpäytystä presidenttigallupien suosikille. Niinistö sai vain 89 ääntä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi sai 25 ääntä ja kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) 14 ääntä. Lisäksi 10 kansanedustajaa sai hajaääniä. Tyhjiä lippuja jätettiin 29. Hylättyjä ääniä annettiin 15.
Protestin taustalla on Niinistön tapa toimia ja esiintyminen eduskunnan hallinto- ja talouskurin kohentamisessa. Uudistukset ovat olleet perusteltuja, mutta Niinistön toiminnassa on nähty myös populismia.
Puhemiehen vaalin tulos merkitsee epäluottamuslausetta Niinistölle. Hän myönsi, että hänen on vaikea toimia puhemiehenä tilanteessa, jossa epäluottamus on näin kiistaton. Hän jätti tiistaina ratkaisunsa kuitenkin vielä auki.
Sosiaalidemokraattien päätös nostaa Eero Heinäluoma Tarja Filatovin tilalle ryhmän puheenjohtajaksi ennakoi entistä jämäkämpään oppositiopolitiikkaa. Heinäluoman osuus ja näkyvyys politiikassa lisääntyy. Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen päätös "kierrättää" avainhenkilöitä heijastui puhemiehistöön sikäli, että Johannes Koskinen joutui tekemään tilaa Filatoville, josta tuli toinen varapuhemies. Keskustan Seppo Kääriäinen jatkaa odotetusti ensimmäisenä varapuhemiehenä.
Puhemiehen vaali oli kuin avaus sähköistyvän politiikan kaudelle. Eduskunta saa käsiteltäväkseen lähikuukausina useita tärkeitä lakiesityksiä, muun muassa kaivoslain ja vesilain. Molemmat ovat vaikutuksiltaan kauaskantoisia ja niistä voi syntyä eduskunnassa kiivas keskustelu.
Lisäksi hallitus antaa useita selontekoja. Helmikuun työlistalla on muun muassa Afganistan-selonteko, josta eduskunnan keskustelu on samalla maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjoitusta.
Eduskuntavaalit ovat sen verran lähellä, että hallitus saa kevään mittaan vastatakseen ainakin yhden välikysymyksen.
Eduskunta aloittaa tilanteessa, jossa pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) poliittinen asema on toinen kuin edellisten valtiopäivien päättyessä. Tieto siitä, että pääministeri todennäköisesti vaihtuu kesäkuussa pidettävän keskustan puoluekokouksen jälkeen, merkitsee värinää ei vain keskustassa vaan politiikan koko kentässä.
