Työnantajajärjestö EK haluaisi lopettaa nykyisenkaltaisen työttömyyseläkeputken. EK poistaisi irtisanotun oikeuden päästä 500 ansiosidonnaisen päivän jälkeen niin sanotuille lisäpäiville.
Käytännössä yli 58-vuotiaatkin työttömät putoaisivat peruspäivärahalle ansiosidonnaisen jälkeen. EK:n mielestä tämä ohjaisi työttömiä etsimään uutta työtä.
Ammattiyhdistysliike vastustaa työttömyyseläkeputken katkaisemista. SAK:n mielestä se pudottaisi ikääntyneitä työntekijöitä yhteiskunnan turvaverkon lävitse. Toisaalta muutos voisi johtaa siihen, että irtisanomiset kohdistuisivat nuoriin ikäluokkiin, kun "puolivapaaehtoisesti" irtisanottavia ei enää yrityksistä löytyisi.
Nuorten irtisanomisten kustannukset ovat pahimmillaan yhteiskunnalle suuria, sillä irtisanotut voivat vieraantua kokonaan työelämästä.
Työttömyyseläkeputki ja lomautukset ovat olleet suomalaisen työelämän keinoja joustaa huonoissa suhdanteissa. Kumpaakin käytetään silloin, kun töitä ei työnantajilla ole tarjolla. Työttömyyseläkeputken sulkeminen ei nostaisi keskimääräistä työllisyysastetta.
Se vain loisi työmarkkinoille lisää epävarmuutta, kun puolivapaaehtoisia irtisanottavia ei olisi. Todennäköisesti ristiriidat kärjistyisivät työpaikoilla.
