Kirje suomalaisille 1. joulukuuta: Maailmaa parhaillaan koetteleva talouslama on vakavin vuosikymmeniin ja lähemmin tarkasteltaessa vastaavanlaista tapahtumaa ei ehkä löydy ihan lähihistoriasta. Islannissa seuraukset ovat olleet vakavammat kuin muualla maailmassa ja kolmen yksityispankin kaatuminen aiheutti maalle valtavat taloudelliset tappiot. Vaikeissa olosuhteissa Islannin valtio on joutunut pyytämään tukea kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ja ystävyyskansoilta. Näin tehtiin, jotta pystyttäisiin palauttamaan maan rahoitusjärjestelmän toiminta, takaamaan ihmisten hyvinvointi ja säilyttämään yhteiskunnan perusrakenteet sekä - kuten aina olemme tehneet - vastaamaan velvoitteista, joihin olemme sitoutuneet muita valtioita kohtaan.
Vuoden 1973 Vestmanna-saarten tulivuoren purkauksen kaltaisten luonnonmullistusten koetellessa islantilaisia, monet ystäväkansamme ovat tarjonneet nopeasti ja runsaskätisesti tukeaan. Samalla tavalla mekin olemme parhaamme mukaan pyrkineet auttamaan muita tarvittaessa. On lohdullista ajatella, että vaikka mullistukset nyt ovat ihmisten aiheuttamia, suhtautuminen on ollut yhtä myönteistä. Islantilaiset ovat selkeän tietoisia siitä, että talouslama on kansainvälinen ja että hallitusten on kaikkialla huolehdittava ennen kaikkea omien kansalaistensa eduista ja turvallisuudesta. Sen tähden islantilaisten kiitollisuus tukea antaneita maita kohtaan on suuri ja samalla usko maailman laajuisen laman voittamisesta laajan yhteistyön avulla lujittuu.
Yksikään vastuunsa tunteva hallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena lainata suuria summia rahaa, varsinkaan tilanteessa, jossa lopultakin on päästy kauan kaivattuun tavoitteeseen maksaa lähes koko valtion velka. Valitettavasti Islannin kohdalla se oli kuitenkin välttämätöntä. Eri kansainvälisten tahojen ja ystäväkansojen myöntämät lainat mahdollistavat jälleenrakentamisen käynnistämisen ja antavat meille toivoa siitä, että saavutamme siinä tuloksia nopeammin kuin muutoin olisimme kyenneet tekemään.
Lainaraha auttaa olosuhteiden luomisessa
Islanti on ollut Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) jäsen vuodesta 1946 ja rahaston lisäksi Fäärsaaret, Puola, Norja, Tanska, Suomi, Ruotsi ja Venäjä ovat aikeissa myöntää lainaa. On myös oletettavaa, että EU osallistuu näiden tahojen yhteiseen tukioperaatioon. Islannin ja Kansainvälisen valuuttarahaston välisen kaksivuotisen ohjelman mukaan varoja ei ole tarkoitus päästää virtaamaan suoraan Islannin talousjärjestelmään, vaan käyttää vararahastona, jotta Islannin keskuspankki pystyy vakauttamaan valuuttamarkkinat, mikä on taloudellisen elpymisen ja jälleenrakentamisen edellytys.
Samalla on selvää, ettei lainarahan avulla voida luoda Islantiin vakaata taloudellista tilannetta, mutta sen sijaan niiden avulla luodaan olosuhteet, joissa islantilaiset pystyvät aloittamaan lähikuukausien ja -vuosien aikana välttämättömät toimet hallinnon ja talousjärjestelmän parantamiseksi.
Tilanne on hyvin vakava
Islantilaisten pankkien nopea ja laaja-alainen kaatuminen konkreettisine seurauksineen aiheuttavat sen, että islantilaiset ymmärrettävästi ovat huolissaan niin omista eduistaan ja kansainvälisestä asemastaan kuin kansansa tulevaisuudestakin. Tilanne on hyvin vakava. Islannin hallituksen tehokkaiden toimenpiteiden, kansan yhtenäisyyden ja kansainvälisten tahojen sekä toisten kansojen moraalisen, poliittisen ja taloudellisen tuen ansiosta kriisistä tullaan kuitenkin selviytymään. Itsenäisen Islannin tasavallan perustivat aikoinaan harvalukuiset ja köyhät islantilaiset.
He taistelivat itselleen paremmat elinolosuhteet hyvin hankalista lähtökohdista. Sitä taustaa vasten heidän jälkeläisensä pystyvät voittamaan nykyiset vaikeudet.
Ei ole mitään syytä menettää toivoaan. Islannissa on voimakas kansa ja runsaasti luonnonvaroja. Niiden turvin voidaan taata hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisen jatkuminen sekä tasavallan vastuullinen ja aktiivinen osallistuminen kansojen yhteisöön. Hallituksen tärkeimpiä tavoitteita ovat kestävään kehitykseen perustuvan kalastuksen edistäminen sekä uusiutuvien energialähteiden käytön kehittäminen.
Siten tuetaan islantilaisen elinkeinoelämän uusiutumista ja monipuolistumista, kuten myös sitä että islantilaiset edelleen hyödyntävät koulutustaan ja asiantuntemustaan tulevien sukupolvien hyväksi Islannissa.
Islantilaiset ovat aina tunteneet hyvin historiaa. Se saattaa joskus harhauttaa menneen kaipuuseen, mutta auttaa meitä myös näkemään oma aikamme osana laajempaa yhteyttä. Kansallamme on tarkka muisti eikä se hevin unohda ystävien apua vaikeina aikoina.
Kirjoittaja on Islannin pääministeri. Tekstin on kääntänyt suomeksi Marjakaisa Matthiasson. Otsikko ja välitosikot ovat toimituksen tekemiä.
