Yhteiskuntasuunnittelu ei ole tänä päivänä samassa asemassa kuin muutama vuosikymmen sitten, jolloin julkisen sektorin kaikilla tasoilla panostettiin todella paljon suunnitteluun. Näin uskottiin voitavan rakentaa toimivaa ja tasapainoista yhteiskuntaa. Nyt lähdetään siitä, että tulevaisuus sisältää lyhyelläkin aikavälillä tekijöitä, joita ei yksinkertaisesti ole mahdollista ottaa huomioon.
Kuntien puntaroitavana jo olleen Keski-Suomen maakuntasuunnitelmaluonnoksen lähtökohta on maakunnan tavoitellun kehityksen viitoittaminen peräti vuoteen 2030 saakka. Suunnitelman pitkä tarkastelujako on perusteltu muun muassa siksi, että siinä kiinnitetään erityistä huomiota liikenneyhteyksien kehittämiseen. Esimerkiksi elinkeinopoliittisia tavoitteita ei olekaan mahdollista asettaa useita vuosikymmeniä eteenpäin. Niiden osalta realistisena tarkastelujaksona pidetään enintään viittä vuotta.
Keski-Suomi on kehitysvaiheessa, jossa maakunnan väestöstä asuu 77 prosenttia Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken seuduilla. Alueen osuus maakunnan taloudesta on vieläkin suurempi. Tämän tosiasian pohjalta suunnitelmassa nähdään Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken seudut maakunnan kehittämisvyöhykkeenä, joka tahdittaa koko maakuntaa.
Näistä lähtökohdista on ymmärrettävää, että kehittämisvyöhykkeen ulkopuolisten kuntien lausunnot ovat terävän kriittisiä.
Suunnitelmassa käytetään maakuntakeskuksen ja seutukuntakeskuksen lisäksi epäonnistunutta alakeskus-termiä. Sellaisia ovat esimerkiksi Pihtipudas ja Kinnula. Järkevämpää olisi puhua kuntakeskuksista.
Kokonaisuudessaan suunnitelma henkii pessimismiä Keski-Suomen laajojen maaseutualueiden mahdollisuuksiin. Esimerkiksi Viitasaaren ja Saarijärven aluekeskusten väkiluvun kääntymiseen kasvuun ei ilmeisestikään uskota. Pohjoisen Keski-Suomen tulevaisuuden uskotaan rakentuvan erityisesti puun ja turpeen varaan.
Mahdollista on kuitenkin sekin, että esimerkiksi Saarijärven verrattain vahva ja monipuolinen yritystoiminta on lähtökohta kasvulle.
Maakuntavaltuusto käsittelee suunnitelman kesäkuussa. Nyt on oikea aika tutkailla Keski-Suomen tulevaisuutta. Maakuntasuunnitelma sisältää runsaasti perustietoa Keski-Suomen tilasta, joten se on erinomainen keskustelun lähtökohta.
