Hallitus linjasi vuosi sitten tavoitteeksi suomalaisten yleisen eläkeiän nostamisen kahdella vuodella. Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) Lapin hiihtoladuilla kehittelemä uudistus suunniteltiin toteutettavaksi siten, että nykyistä 63 vuoden ikärajaa nostettaisiin ensi vuoden alusta lukien kahdella kuukaudella vuosittain. Tavoitteeksi asetettiin työuran pidentäminen myös alkupäästä kiinnittäen erityistä huomiota muun muassa siihen, että ylioppilaat aloittaisivat nykyistä nuorempina korkeakouluopinnot.
Eläkeiän korottamissuunnitelma herätti kiivaan ja yhä jatkuvan keskustelun. Erityisesti ammattiyhdistysliike ja pääoppositiopuolue SDP tyrmäsivät eläketurvan muutosesitykset jyrkästi.
Hallitus keksi ratkaisuksi antaa esityksen tekemisen työvuosien lisäämisestä työryhmälle, jossa on työmarkkinajärjestöjen edustus. Työryhmältä odotetaan esitystä lähipäivinä.
Lähtökohdat työryhmän onnistumiselle tehtävässään ovat periaatteessa hyvät, sillä tavoitteesta on joltinenkin yksimielisyys. Suomalaisten halutaan aloittavan työelämässä nykyistä nuorempina ja siirtyvän eläkkeelle keskimäärin vanhempina kuin nyt. Mutta siihen yksituumaisuus päättyy. Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) kannattaa uudistusta, jossa nykyisiä eläke-etuja kavennettaisiin muun muassa siten, että täyteen eläkkeeseen oikeuttaisi vasta 40 työvuotta. Myös osaeläkkeistä haluttaisiin luopua. EK:n tavoitteet merkitsisivät käytännössä sitä, että vain hyvin pieni osa kansalaisista saavuttaisi täyden työeläkkeen vanhuutensa turvaksi.
Ay-liikkeen edustajat lähtevät siitä, että lisää työvuosia saadaan tehokkaimmin kehittämällä työelämää kokonaisvaltaisesti. Eläkejärjestelmän muutoksilla tavoitteita ei uskota saavutettavan.
Nykyinen työeläkejärjestelmää on kehitetty viime vuosikymmeninä aikaisempaa joustavammaksi siten, että eläkkeelle voi siirtyä 63-68-vuotiaana. Järjestelmä tarjoaa näin mahdollisuuden yksilökohtaiseen harkintaan. Lisäksi 58 vuotta täyttäneillä on mahdollisuus osaeläkkeeseen.
On todennäköistä, ettei eläkejärjestelmän muuttaminen nykyistä jäykemmäksi tukisi suomalaisten työurien pidentymistä. Mahdollisuus olla työssä 68-vuotiaaksi on hyvä lähtökohta työurien pidentämiselle ja tilastotiedot osoittavat näin myös tapahtuneen.
