Suomessa on yli 50 000 nuorta, jotka eivät näy missään tilastoissa. Heistä runsaat 30 000 ei ole edes hakenut töitä.
Nämä pysäyttävät luvut latoi julki Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä eilen julkistetussa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Evan raportissa.
Hukassa olevia nuoria ei tavoiteta perinteisin menetelmin. Heitä ei pystytä löytämään esimerkiksi työvoimapolitiikan keinoin, koska he eivät ole ilmoittautuneet työttömiksi. Myöskään sosiaalitoimiston asiakkuus ei välttämättä tuo heitä esiin, sillä moni jättää sossun luukunkin väliin joko tarkoituksella tai kykenemättömyyttään.
Koska hukassa olevat nuoret eivät näy tilastoissa, ovat he viranomaisten näkökulmasta tavoittamattomissa.
Tuhannen taalan kysymys onkin, miten löytää nämä nuoret – ja miten ylipäänsä estää kadonneiden nuorten heimon syntyminen.
On hyvä, että edes nyt ongelma tiedostetaan. Perinteisten auttamiskeinojen rinnalle on ryhdytty etsimään uusia, nuorille räätälöityjä keinoja, mutta niillä on kiire. Sekin tiedetään, että yhtä ratkaisumallia syrjäytymistä tuottavaan ongelmavyyhtiin ei ole.
Tietoa syrjäytymistä tuottavista mekanismeista on kyllä tarjolla. Eri asia on miten tietoa käytetään ja käytetäänkö sitä ylipäänsä. Esimerkiksi oikeuskansleri Jaakko Jonkka jyrähti nyt jälleen kerran koulujen oppilashuollon palvelujen laiminlyönneistä. Kunnat eivät täytä asiassa lain kirjainta, vaan käyttävät oppilashuoltoon varattuja rahoja muuhun. Koulut voisivat olla tunnistamassa syrjäytymisvaaraan joutuneita nuoria, mikäli oppilashuolto olisi edes lainmukaisella tasolla.
Tutkimustietoa on myös siitä, että syrjäytyminen on ylisukupolvista. Myös Evan raportti toistaa tutun havainnon, että moni huostaanotetuista nuoresta – etenkin pojista – syrjäytyy. Moni huostaanotettu nuori tipahtaa 18-vuotiaana tyhjän päälle, koska täysi-ikäisenä hänen oletetaan kykenevän huolehtimaan itsestään.
Sekin tiedetään, että näin ei ole.
Viimeistään nyt olisi jo aika käyttää olemassa olevaa tietoa, jotta onnistuttaisiin löytämään toimivia keinoja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi.