Ministeriksi nimitettävältä ihmiseltä edellytetään taitavuutta ja rehellisyyttä. Nämä ominaisuudet antavat hänelle yleisen arvostuksen, mikä on tehtävän menestyksellisen hoitamisen perusta.
Taitavuus ja rehellisyys, samoin arvonanto, ovat usein mielipiteellisiä piirteitä. Niistä on ajoittain kinasteltu. Pulmia on ratkottu jopa tuomioistuimissa. Sinne eteneminen oikeuden päätökseen katsomatta on ikävä juttu ministerille.
Mautonta örveltämistä
Ulkoministeri Ilkka Kanervan örveltäminen nuorten naisten perässä on ehdottoman mautonta.
Hän on aiemminkin kunnostautunut näissä puuhasteluissa. Kanerva tunnetaan intomielisenä intiimien tekstiviestien tehtailijana. Muutama vuosi sitten harkittiin, voiko hän jatkaa eduskunnan varapuhemiehenä. Miehelle suotiin armoa, kun hän lupasi kohentaa tapansa.
Lupaus liukui vain lupaukseksi, vaikka sen pitäisi olla yksi ihmisen luotettavuuden mitta.
Kanerva kulkee tietään ja rikkoo sanansa. Kun hän jää kiinni tekosistaan, selitysautomaatti kierähtää käyntiin.
Kyseessä ei ole silkka yksityisasia. Valtioneuvoston jäsen ei voi käyttäytyä kuinka hyvänsä ja vedota yksityisyyteensä ja siihen, että hän hoitaa päätyönsä moitteetta.
Remppaisa elämäntapa heijastuu ministerin virkailmeeseen, jopa edustamastaan maasta loihtuvaan mielikuvaan. Kuinka hän voi menestyä tehtävässään, kun kollegat ja muut sidostahot hekottelevat halveksien ministerin seksitouhuille? Ne herättävät kansainvälisen kohuhuomion. Tällainen ulkoministeri on kolmannen luokan tavaraa.
Ilkka Kanerva aletaan tietää maailmalla laveammin muilla kuin palkkatyönsä varsinaisilla ansioilla.
Kai saa ikävöidä hyvää käytöstä
Ongelma ei haihdu, vaikka Kanervan taustaryhmä kokoomus vannoo luottavansa häneen ja pääministeri Matti Vanhanen tukee hädässä ajelehtivaa hallituksensa veljeä.
Vaikutelma on kokonaisuudessaan hupaisa, tai enemmänkin surkea ja surullinen.
Kyseessä ei ole ahdasmielisten ihmisten näkemys.
Vain hyviä tapoja ikävöidään ministereiltä. Kai tähän äänestäjillä, sanomalehdillä ja jokaisella halullisella on sentään vielä lupa ilman että toivojat leimataan tirkistelijöiksi.
Vai onko vallassa istuva keskustaoikeistolainen kabinetti se, joka muistetaan syvimmin kauniiden käytänteiden romuttamona?