Maailman kolmanneksi suurin talous Kiina kasvaa vauhdilla, johon muun maailman on näköjään vain yritettävä sopeutua. Suomella on hyvät mahdollisuudet. Kiinassa on jo yksi keskisuomalainen menestystarina, Metso Paper. Paperi- ja kartonkikoneille riittää kysyntää maailman nopeimmin kasvavilla kotimarkkinoilla.
Kiinan vienti kasvoi helmikuussa 46 prosenttia edellisvuoden helmikuuhun verrattuna. Asiantuntijat olivat odottaneet "vain" 35-40 prosentin kasvua.
Maailmanpankki on vastikään korottanut ennustettaan Kiinan talouskasvusta tälle vuodelle 9,5 prosenttiin. Viime vuonna Kiinan talous kasvoi 8,7 prosentin vuosivauhdilla. Kiinan virallinen tavoite tälle vuodelle on 8 prosentin kasvu.
Kiina on jo vetänyt koko maailman raakaöljyn kulutuksen kasvuun. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan Kiinan öljyn kulutus kasvaa tänä vuonna 28 prosenttia. Koko maailman kysynnän kasvusta kolmasosa syntyy Kiinan öljyn kulutuksen kasvusta.
Kiinan kauppakumppanit ovat toistuvasti mutta tuloksetta vaatineet Kiinaa sallimaan valuuttansa yuanin kellumisen. Niiden mielestä maailman kolmanneksi suurin talous pitää yuanin arvoa keinotekoisesti alhaalla kiinalaistuotteiden viennin edistämiseksi.
Kiina ohittaa vuotuisissa tutkimus- ja tuotekehittelypanostuksissaan ennen pitkää Japanin, jolloin sen edellä on enää vain Yhdysvallat. Viime vuosina varsinkin Afrikan markkinoita valloittanut Kiina pyrkii taloutensa viisivuotissuunnitelmissa maailman johtavaksi innovaatiokeskittymäksi tieteen ja teknologian alueella vuoteen 2020 mennessä. Tieto- ja viestintätekniikan keskeinen rooli tavoitteen saavuttamiseksi avaa toivottavasti uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille, vaikka kulttuurierot myös liiketoiminnassa ovat todellinen haaste.
Suomalaisten vahvuuksia Kiinassa ovat muun muassa hyvät valtiolliset suhteet, teknologiatuotteiden laatu ja hyvä maine. Heikkouksista yksi on varmasti suomalaisyritysten pieni koko. Valtava kiinalainen mittakaava voi yllättää. Liiketoimintakulttuurin erojen merkitystä ei voi kylliksi korostaa, erot näkyvät muun muassa hallituksen markkinakontrollina ja säätelynä sekä teollisuusoikeuksien heikkona suojana.
Kilpailukyvyn säilyttämisen ainoa vaihtoehto näyttää olevan kansainvälistyminen. Ilman sitä töitä olisi Suomessa entistäkin vähemmän.
