Lukutaitoa mittaavat Pisa-koulutustutkimukset osoittavat, että sanomalehtiä lukevat lapset ja nuoret menestyvät koulussa paremmin kuin sanomalehtiä lukemattomat. Ero passiivisimmin ja aktiivisimmin lukevien koululaisten välillä vastaa jopa 1,5 kouluvuoden edistystä. Nämä tulokset ovat Jyväskylän yliopiston tekemästä Pisa-aineistoa hyödyntävästä lukemisaktiivisuutta koskevasta tutkimuksesta.
Mutta sanomalehdistä kiinnostuneita lapsia ei kuitenkaan ole ilman lehtiä lukevia vanhempia. Vanhempien vaikutus ja esimerkki sanomalehtien lukijoina on ratkaiseva lapsille ja nuorille. Tapa lehden lukemiseen siirtyy vanhemmilta lapsille.
Pisa-vertailun tulokset ahkerien sanomalehtien lukijoiden hyvästä koulumenestyksestä kertovat toisaalta karusti omaa kieltään lasten ja nuorten eriarvoistumisesta. Sanomalehtien lukemisen tapaa on mahdoton siirtää seuraavalle sukupolvelle silloin, jos perheeseen ei tule sanomalehtiä.
Ero passiivisten ja aktiivisten sanomalehden lukijoiden koulumenestyksessä on yllättävän suuri. Pahimmillaan tämä merkitsee koulumenestyksen kaksinapaistumista ja kuilun levenemistä koulussa hyvin menestyviin hyväosaisiin ja koulussa heikosti menestyviin huonompiosaisiin.
Monet koulut tiedostavat kaksinapaistumisen vaaran. Vastuullisina kasvattajina koulut tutustuttavat oppilaita sanomalehden lukemiseen koulujen Sanomalehtiviikolla, jota vietetään parhaillaan. Näin myös sanomalehtiä tilaamattomien perheiden lapset saavat tuntumaa lehtien lukemiseen.
Koululaisten lukutaidon kehittämistä on pohdittu myös tuoreessa Pohjoismaiden ministerineuvoston tutkimusraportissa Northern Lights on Pisa 2009. Raportti muistuttaa vanhempien merkittävästä roolista lapsen lukutaidon kehittymisessä. Hyvän lukutaidon omaavien lasten vanhemmat ovat lukeneet lapsilleen säännöllisesti ja ääneen lukemista on jatkettu senkin jälkeen kun lapsi itse on oppinut lukemaan.
Hyvä koulumenestys on tavallisesti kiinni hyvästä lukutaidosta. Vanhemmat voivat tukea lapsensa lukutaidon kehittymistä antamalla itse hyvän esimerkin ahkerina lukijoina.
