Suomen menestyksen keskeinen perustekijä on vienti. Yleensä on mennyt hyvin ja kansakunta on vaurastunut niiinä aikoina, kun kauppatase on ollut ylijäämäinen. Hitaan kasvun ja laman vaiheissa ydinongelma on ollut kauppataseen alijäämä.
Kasvu-uralle on yleensä päästy palauttamalla devalvaatiolla vientiteollisuuden kilpailukyky. Devalvaation jälkeen talous kääntyi kasvuun viimeksi 1990-luvun laman jälkeen.
Kauppatase oli ylijäämäinen 1990-luvun puolivälistä lähtien viime vuosiin saakka. Suotuisan talouskehityksen vaihe on ollut historiallisen pitkä. Nyt tilanne on muuttunut dramaattisesti.
Suomen kauppataseessa oli viime vuonna ennätysmäinen, lähes 3,6 miljardin euron alijäämä. Tuonti nousi yli 60 miljardiin euroon, mutta vienti jäi vajaaseen 57 miljardiin euroon. Vaje syveni edelleen joulukuussa. Ennakkotietojen mukaan vienti jäi kolme prosenttia vuoden takaisesta, mutta tuonti kasvoi 11 prosentilla.
Suomen talous on ajautunut nopeasti vakaviin ongelmiin. Reaaliarvoltaan yhtä suuri vaje kauppataseessa oli edellisen kerran 1970-luvulla öljykriisin aikana.
Suomi on ensi kertaa tilanteessa, jossa vientiteollisuuden kilpailukyky on palutettava ilman devalvaation mahdollisuutta. Nyt jos koskaan Suomessa tarvitaan valtiovallan, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyötä. Tuotantokustannusten alentaminen eli niin sanottu sisäinen devalvaatio epäonnistui 1990-luvun laman aikana. Nyt se on kuitenkin ainut mahdollisuus. Ellei siinä onnistuta, on edessä velkaantuminen ja ennen pitkää taloudellinen umpikuja.
Vientiteollisuuden kilpailukyvyn palauttaminen kustannuksia alentamalla on mahdollista. Euroopan unionin jäsenmaista siinä on onnistunut erityisesti Saksa, joka on kyennyt palauttamaan teollisuutensa kilpailukyvyn. Se on merkinnyt muun muassa hyvin maltillista palkkatulojen kehitystä.
Suomen suuri taloudellis-yhteiskunnallinen haaste on vientiteollisuuden kilpailukyvyn palauttaminen. Se on tehtävä nyt ensimmäisen kerran Euroopan rahaliittoon kuuluvassa Suomessa.
