Jyväskylässä on säilytetty erittäin vähän kaupungin vanhoja rakennuksia. Keskustan ruutukaava-alueen puutalokorttelit on hävitetty jo 1950- ja 1960-luvuilla käytännöllisesti katsoen kokonaan. Tässä suhteessa "Suomen Ateena" ei ole ollut kulttuurikaupunki. Esimerkiksi Pohjanlahden rantakaupungeissa tilanne on aivan toinen. Muun muassa Kokkolan laaja puutaloalue kaupungin keskustassa on ainutlaatuisuudessaan hyvin tunnettu.
Jotakin Jyväskylässä on sentään säilynyt. Puurakennusten korttelista Hannikaisenkadun ja Cygnaeuksenkadun kulmassa kehitetään käsityöläispihan kokonaisuus. Alueen rakennusryhmää täydentävät Keski-Suomen museon tuntumassa sijainneet kaksi käsityöläiskotia, jotka säilytetään museoina.
Jyväskylän käsityöläispiha on tarkoitus avata ensi vuonna, jolloin vietetään kaupungin 175-vuotisjuhlaa.
Käsityöläispiha on siinä määrin ainutlaatuinen poikkeus Jyväskylän ydinkeskustassa, että siitä tulee todennäköisesti kaupunkilaisten suosima kortteli. Suunnitelmien mukaan alueen rakennuksiin sijoittuu myös yrityksiä, joten korttelista tulee toiminnallinen kokonaisuus.
Kuntaliitoksen seurauksena kaupungin alueella on monia säilyttämisen arvoisia rakennuksia ja rakennusryhmiä sekä entisessä maalaiskunnassa että Korpilahdella.
