Pääkirjoitukset

Kotitaloudet heittävät surutta ruokaa roskiin

Voiko uutinen muuttaa maailmaa? Tuskin kovin usein koko maailmaa, mutta viime viikon uutinen kotitalouksien valtavasta ruuan tuhlauksesta sai varmasti monen perheen pohtimaan omia kulutustottumuksiaan.

Maailmanlaajuisesti nälänhätä koskettaa satoja miljoonia ihmisiä, ja Suomessakin sadat tuhannet perheet joutuvat ajoittain tinkimään ruokamenoistaan. Samaan aikaan osa kotitalouksista elää sellaisessa yltäkylläisyydessä, että keskimäärin 35 prosenttia ruuasta on vara heittää jätteisiin. Tästä noin 150 miljoonan kilon hävikistä liki puolet on ruokaa, joka ei ole millään lailla vielä pilaantunutta.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on tutkinut koko ruokaketjun hävikkiä nyt ensimmäistä kertaa. Yllättävänä voi pitää tulosta, että nimenomaan kotitaloudet haaskaavat eniten ruokaa. Tietoa voi pitää luotettavana, sillä se perustuu kotien kirjaamiin ruokapäiväkirjoihin.

Teollisuudessa elintarvikkeista menee hukkaan 27 prosenttia, ruokaloissa ja ravintoloissa 20 prosenttia ja kaupoissa 18 prosenttia. Yhteensä ruokaa heitetään jätteisiin 400 miljoonaa kiloa.

Hukkaan heitetty ruoka muodostaa merkittävän ympäristöongelman, joka vastaa yhtä prosenttia kaikista maamme kasvihuonepäästöistä. Suomalaiset eivät tässä poikkea muista hyvinvointivaltioista. Euroopan parlamentti onkin asettanut tavoitteeksi ruokahävikin puolittamisen vuoteen 2025 mennessä.

Suomalaiset ovat kiitettävästi oppineet lajittelemaan kotitalouksien jätteet ja suhtautuvat muutenkin ympäristöasioihin vastuullisesti. Niinpä tieto ruokajätteiden ympäristöhaitoista saa varmasti ihmiset tarkkailemaan tapojaan näiltä osin.

Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luonto-Liitto ovat nostaneet esille muodikkaan karppauksen ympäristövaikutukset. Karppauksessa hiilihydraatit korvataan proteiineilla, kuten lihalla ja maitotuotteilla.

Ympäristöjärjestöjen mukaan eläintuotteisiin perustuva dieetti voi jopa tuplata ruuan ilmastovaikutukset tavalliseen ruokavalioon verrattuna. Kotimaisten juuresten, vihannesten ja metsän antimien popsiminen on arjen ekoteko.

Lähetä linkki
Sähköposti

Pääkirjoitukset

Seuraa meitä Facebookissa