Välikysymys on opposition käyttämä tehokas parlamentaarinen keino saada hallitus julkiseen keskusteluun opposition määrittelemästä yhteiskunnallisesta kysymyksestä. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä (kesk.) vastasi torstaina opposition välikysymykseen köyhyyden lisääntymisestä ja tuloerojen kasvusta.
Oppositio asettaa hallituksen tilille ajankohtaisesta yhteiskunnallisesta ongelmasta, jota ei juurikaan kiistetä. Poikkeuksellisen pitkän talouskasvun vuosina 1990-luvun jälkipuoliskolta vuoteen 2008 saakka tuloerot kasvoivat Suomessa ja erityisesti suurien pääomatulojen saajien tulot nousivat roimasti. Sen sijaan vähävaraisimpien tilanne ei ole kohentunut ja köyhyys on ainakin tilastollisesti lisääntynyt.
Tuloerojen ja köyhyyden kasvua koskeva perusteellinen keskustelu eduskunnassa on tarpeellinen ja ajankohtainen siksikin, että meneillään on Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuosi. Suomessa teemavuonna halutaan tuoda esiin köyhyyden monimuotoisuutta.
Euromäärin tarkasteltuna yksinelävän köyhyysrajana pidetään hieman yli tuhannen euron kuukausituloja. Pelkät eurot eivät kuitenkaan anna aivan oikeaa kuvaa: köyhyyteen vaikuttavat esimerkiksi velat ja asumismuoto eli asuuko velattomassa omistusasunnossa maalla vai vuokralla kaupungissa.
Köyhyyden monimuotoisuudessa kyse on myös suhteellisesta köyhyydestä. Suhteellisessa köyhyydessä ei välttämättä nähdä nälkää, mutta se on silti otettava vakavasti. Suhteellisesta köyhyydestä kärsivät esimerkiksi lapsiperheet. Heidän taloudellinen asemansa on huonontunut selvästi viime lamaan jälkeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan köyhyysriskirajan alapuolella elävien lapsiperheiden määrä on nelinkertaistunut 1990-luvun laman jälkeen. Lapsiperheiden heikentynyt taloudellinen asema johtuu nuorten aikuisten pätkittäisistä ja yhä myöhemmin käynnistyvistä työurista.
Köyhyys ei ole vain lapsiperheiden ongelma. THL:n mukaan köyhyys koettelee myös yksineläviä pienituloisia, joilla ei ole henkilökohtaisia tukiverkkoja. Hyvin vaikea on myös pelkän kansaneläkkeen varassa elämänsä ehtoota viettävien suomalaisten tilanne.
Eduskunnan kipakka keskustelu osoittaa, että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden vaatimukset ovat nousemassa entistä painokkaammin esille.
