Pääkirjoitukset

Kuivuus muistuttaa ruokamarkkinoiden epävakaudesta

Venäjän pääministerin Vladimir Putinin elokuun alussa määräämä venäläisen vehnän vientikielto astui voimaan sunnuntaina. Vaikutukset maailman ruokamarkkinoilla olivat alkaneet tuntua jo aikaisemmin.

Ennätyksellinen kuivuus on tuhonnut yli neljänneksen sadosta Venäjällä, maailman neljänneksi suurimmassa viljantuottajamaassa. Vielä viime vuonna Venäjä tuotti viljaa yli 95 miljoonaa tonnia. Tämänvuotinen sato jää 60-65 miljoonaan tonniin eikä riitä kattamaan edes Venäjän omaa vuotuista liki 80 miljoonan tonnin viljankulutusta. Satokaudella 2009-2010 Venäjä vei 22 miljoonaa tonnia viljaa.

Yhdysvaltain maatalousministeriö arvioi koko maailman vehnäsadon jäävän yli 20 miljoonaa tonnia kulutusta pienemmäksi. Vilja on maailman raaka-ainepörsseissä samanlainen spekulaatioiden, pikavoittojen tavoittelun ja paniikkireaktioiden kohde kuin muutkin raaka-aineet. Vehnä ja rehuohra ovat Venäjän ilmoituksen jälkeen kallistuneet maailmalla yli 50 prosenttia. Hintojen nytkähdys ylöspäin on erityisen huono uutinen maille, jotka joutuvat ostamaan paljon ruokaa ulkomailta.

Venäjän ennakkoilmoitus vientikiellosta näkyi jo heti seuraavana päivänä Aasian viljamarkkinoilla, kun kaksi kansainvälistä viljantoimittajaa perui 65 000 tonnin vehnäkaupat Bangladeshiin. Monet Aasian maat käyttävät Venäjän Mustanmeren alueella tuotettua vehnää, joka on halvempaa kuin amerikkalainen tai australialainen. Nyt myös saman Mustanmeren kuivuuden riivaama Ukraina - maailman suurin ohranviejä ja kuudenneksi suurin vehnänviejä - on rajoittamassa omaa viljanvientiään.

Maailman suurimpia vehnänkuluttajia Kiinaa ja Intiaa vientikieltopäätökset eivät heilauta, sillä niiden varastot ovat täynnä. Varastoissa on riittävästi viljaa myös meillä Suomessa. Raaka-aineen osuus viljatuotteiden hinnoissa on Suomessa häviävän pieni. Suurin osa hinnasta on muita jalostusketjun kustannuksia.

Epävakaina aikoina elintarvikeomavaraisuuden merkitys korostuu. Viljatuotteiden hinnannoususta käynnistynyt vuosien 2007-2008 ruokakriisi johti verisiin nälkämellakoihin kymmenissä maissa. Viljan hintojen noustessa pahimmassa vaarassa ovat myös nyt maapallomme kaikkein köyhimmät ihmiset köyhimmissä kehitysmaissa, ne, joiden tuloista suurin osa menee ruokaan muutenkin.

Seuraa meitä Facebookissa

Pääkirjoitukset