Ympäristö ja erityisesti ilmaston muutoksiin liittyvät ongelmat ovat tänä päivänä keskeisiä näkökohtia vastuullisessa energiapolitiikassa. Energian käyttöä pyritään ohjamaan muun muassa verotuksella mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittaviin ratkaisuihin. Se merkitsee hiilidioksidipäästöjen huomioimista keskeisenä perusteena polttonesteiden verotuksessa.
Hiilidioksidipäästöihin perustuen Euroopan unionin komissio haluaa jo ensi vuoden alussa muuttaa radikaalisti dieselpolttoaineen verotusta. Suunniteltu energiaverodirektiivi yhdenmukaistaisi bensiinin ja dieselin verotuksen. Se merkitsisi noin 30 sentin korotusta dieselin litrahintaan. Vaikka käyttövoimavero samalla poistettaisiin, nousisivat dieselautojen käyttökustannukset huomattavasti.
On kuitenkin epätodennäköistä, että polttoaineen verotuksen muutokselle saadaan tämän vuoden aikana kaikkien EU-maiden hyväksyntä. Siihen ei uskota myöskään Suomen valtiovarainministeriössä.
Ympäristönäkökohtien ottaminen entistä keskeisemmäksi perusteeksi energian verotuksessa ja energiapolitiikassa yleisemmin on johdonmukaista. Tästä näkökulmasta dieselin verotuksen yhdenmukaistaminen bensiinin verotuksen kanssa on ymmärrettävää ja myös Suomi hyväksynee sen. Muutokseen sisältyy kuitenkin erittäin suuria ongelmia erityisesti kuljetusalalle. Kysymys ei ole pikkujutusta. Maantiekuljetuksissa kulutetaan vuosittain noin miljardi litraa dieseliä.
Tuntuva polttoainekulujen nousu ajaisi kuljetusalan kannattavuuskriisiin ja pakottaisi monen yrittäjän lopettamaan, koska ala on tiukoilla jo nykyisilläkin polttoainehinnoilla.
Ammattiautoilijat vaativat Suomen hallitusta torjumaan EU:n direktiivin polttoaineverotuksesta. Päästöjen vähentämiseen tähtäävän polttoaineverouudistuksen torjuminen ei kuitenkaan liene Suomen linja. Mutta täysin välttämätöntä on, että hallitus tavalla tai toisella kompensoi kuljetusalalle polttoainekustannusten nousun. Kuljetusalan ajaminen veropoliittisilla ratkaisuilla kannattavuuskriisiin ja ahdinkoon on kansallisin toimin estettävä.
