Vajaa puolet suomalaisista kannattaa kesämökkiläisten niin kutsuttua kaksoiskuntalaisuutta, kertoo Keskisuomalaisen ja viiden muun maakuntalehden kysely. Vastustajia on hieman vähemmän. Kaksoiskuntalaisuus sai eniten kannatusta kokoomuksen äänestäjiltä ja vaurailta eteläsuomalaisilta, torjuvammin suhtautuivat pienituloiset ihmiset maaseudulla.
Suomalaiset asuvat nykyään entistä useammin kahdessa kunnassa. Tämä vaikuttaa tietysti peruspalvelujen saantiin ja kuntien verotuloihin. Tyypillistä kahden paikkakunnan väkeä ovat esimerkiksi opiskelijat ja loma-asukkaat. Kirjoilla voi kuitenkin olla vain yhdessä kunnassa, johon verotkin maksetaan.
Suomessa on vajaat puoli miljoonaa kesämökkiä, niistä noin 11 000 ympärivuotisesti asuttuja. Kaksoiskuntalaisuudessa vapaa-ajan asukas maksaisi osan kunnallisveroistaan mökkikuntaansa nykyisten kiinteistöverojen lisäksi.
Keski-Suomessa on monia paikkakuntia, joiden väkimäärä moninkertaistuu kesällä. Mökkielämän pysyväistäminen ensin etätöinä - kunhan tietoyhteydet toimivat - ja sitten eläkeläisenä on monien haave, vaikka sen tiellä on monia rakennusvalvonnan ja yhdyskuntasuunnittelun mutkia. Kun tilanne on sama kautta Järvi-Suomen, keskustelu kaksoiskuntalaisuudesta epäilemättä vilkastuu ja voi heijastua seuraavan hallituksen ohjelmaan esimerkiksi valtionosuusjärjestelmää muokattaessa.
Nyt mökkeilijä saa mökkikuntansa terveyskeskuksesta periaatteessa vain kiireellistä hoitoa. Jos hallituksen esitys uudeksi terveydenhuoltolaiksi toteutuu, kaikki voivat käyttää terveyspalveluja vapaasti myös kotikuntansa ulkopuolella. Verotuloissa on jo nyt tasausjärjestelmä. Myös valmisteltu kotikuntalain muutos liudentaa entisiä rajoja sallimalla laitosvanhusten siirtymisen lähemmäs lapsiaan.
Toistaiseksi keskustelussa kaksoiskuntalaisuudesta moni lähtökohta on auki. Miten kaksoiskuntalainen saa äänestää tai asettua ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa? Määräytyisikö verotus mökin käyttöasteen vai omistuksen perusteella? Lomakiinteistöjähän voi samalla omistajalla olla useammallakin paikkakunnalla. Lisäksi niitä käytetään eri tavoin, kakkosasuntoina tai vain käväisypaikkoina.
Vaikka mökkikunnat kiistatta hyötyvät mökkiläisistään, on kunnan palveluista myös lupa odottaa jotain korvausta. Kaksoiskuntalaisuus on pohtimisen arvoinen ajatus.
