Turkin valtiollinen elämä on sydänkesällä mennyt pahemman kerran sekaisin. Maassa käydään oikeudenkäyntiä, joka voi johtaa maan valtapuolueen, islamilaisen Oikeus- ja kehityspuolueen AKP:n kieltämiseen perustuslain vastaisena. Pääministeri Recep Tayyip Erdoganin johtama AKP uhkaa maan korkeimman syyttäjän mukaan Turkin perustuslaillista maallisuutta. Syyttäjä on vaatinut puolueen kieltämistä ja kymmenien kansanedustajien hyllyttämistä. Puolueen kieltopäätöksen myötä pääministeri Erdogan ja presidentti Abdullah Gül joutuisivat väistymään politiikasta. AKP pitää syytteitä perättöminä ja poliittisesti värittyneinä.
Vastikään kymmenet johtavissa asemissa olevat turkkilaisvaikuttajat saivat puolestaan syytteen osallistumisesta vallankaappauksen valmisteluun. Syyttäjän mukaan äärikansallismielinen Ergenekon-ryhmä pyrki horjuttamaan AKP:n asemaa ja luomaan sopivat olosuhteet armeijan vallankaappaukselle. Oppositio pitää syytöksiä kostona, jolla hallitus yrittää kääntää huomion pois AKP:n omasta oikeusjutusta.
Rinnakkaisissa oikeusjutuissa voi hyvin ollakin kyse uskonnollismielisen ja maallisen poliittisen eliitin valtataistelusta. Maallismieliset pelkäävät, että uskonnollismielinen AKP haluaa tuhota modernin Turkin perustajan Mustafa Kemal Atatürkin perinnön. Tämän AKP on toistuvasti kiistänyt.
Euroopan unionissa kukaan ei näytä toistaiseksi tietävän, miten EU:n pitäisi reagoida, jos AKP:n toiminta kielletään. Mahdollinen kieltopäätös heijastuisi kuitenkin väistämättä Turkin EU-jäsenyysneuvotteluihin, jotka ovat muutenkin vaikeuksissa. EU:n nykyisen puheenjohtajamaan Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy vastustaa tiukasti Turkin jäsenyyttä. Ranskalle ja muille Turkin vastustajille tuorein jupakka on vain uusi todiste siitä, ettei maa ole kypsä unionin jäseneksi.
Uhkaaminen jäsenyysneuvottelujen katkaisemisella ei välttämättä tepsisi AKP:n vastustajiin, sillä he ovat usein kansallismielisiä ja EU-vastaisia. Islamilaisesta taustastaan huolimatta AKP taas on ajanut maassa läpi monia EU:n vaatimia uudistuksia ja kannattaa jäsenyyttä.
Ajatus poliittisesta kaaoksesta suuressa maassa unionin kaakkoisrajalla huolestuttaa ymmärrettävästi EU:n jäsenmaita. Laajentumiskomissaari Olli Rehn on muistuttanut, että puolueiden kieltäminen tuomioistuimissa ei ole normaalia eurooppalaisissa demokratioissa, eikä EU voi myöskään voi olla välinpitämätön Turkkia kohtaan, koska kyse on jäsenehdokkaasta.
Turkissa on arvosteltu EU:n hanakkuutta puuttua Turkin riippumattomien tuomioistuimien toimiin. Silti Rehnin huomautukset ovat aiheellisia. EU, johon Turkki on jo vuosia pyrkinyt, on samansuuntaisesti ajattelevien valtioiden kerho. Ja kerhoilla on sääntönsä.
