Useimmissa Euroopan maissa on luovuttu yleisestä asevelvollisuudesta. Näin on tehty myös Ruotsissa ja sen seurauksena länsinaapurissa on jo ongelmia saada ihmisiä ulkomaisiin operaatioihin.
Myös Suomessa keskustellaan yleisen asevelvollisuuden tarkoituksenmukaisuudesta. Kansantaloustieteen professori Panu Poutvaara esitti äskettäin laskelmia asevelvollisuuden vaikutuksista maan talouteen. Suomi käyttää puolustusmenoihin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Poutvaara on ottanut laskelmissaan huomioon asevelvollisuuden aiheuttaman työurien lyhentymisen ja verotulojen menetykset. Näin laskien yleinen asevelvollisuus on kallis.
Palkka-armeija kaikkine seurauksineen olisi kuitenkin aivan ilmeisesti kalliimpi. Korkeatasoinen palkka-armeija aiheuttaisi palkkamenojen moninkertaistumisen lisäksi monia muitakin uusia kustannuksia. Lisäksi olisi välttämätöntä korottaa varustelumäärärahoja. Puolustusmenoja ei ole mahdollista nostaa tarpeeksi tasokkaan palkka-armeijan rahoittamiseen.
Asevelvollisuudesta luopuminen kaventaisi lisäksi merkittävästi rekrytointipohjaa kansainvälisiin tehtäviin. Ei myöskään ole syytä vähätellä yleisen asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia kansalaisyhteiskunnassa.
