Rakennusliiton mukaan rakennusala on ehkä pahimmassa laillisuuskriisissään toisen maailmansodan jälkeen. Ongelmia on lähes kaikilla pääkaupunkiseudun rakennustyömailla, joilla on ulkomaalaisia työntekijöitä.
Muualta Euroopan unionista tai EU:n ulkopuolelta tullut halpatyövoima paiskii liian monella työmaalla töitä alle minimipalkan eikä veroja makseta mihinkään maahan.
Rakennustyömaiden ongelmat saivat ihmishahmoa, kun sosiologi Anna Kontula julkaisi vastikään kirjansa kokemuksistaan Eurajoella Olkiluodon ydinvoimalaa rakentavien, lähinnä itäeurooppalaisten siirtotyöläisten elämästä. Valtaosa miehistä ei saanut suomalaisten normien mukaista palkkaa ja järkyttävimmissä tapauksissa lähenneltiin tutkijan mukaan ihmiskauppaa. Heikoimmilla olivat EU:n ulkopuolelta tulleet siirtotyöläiset.
Vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Kangas muistutti tärkeässä kolumnissaan (Ksml 29.8.), että harmaan työn teettäminen on aina rikos. Työelämään organisoitunut pimeä rikollisuus rikkoo yleistä oikeustajua ja vie lisäksi kymmeniä tuhansia työpaikkoja veronsa maksavilta suomalaisilta työntekijöiltä aikana, jolloin maassa on 300 000 työtöntä.
Monilla yrittäjillä on varmasti tuhansia perusteluja sekaville työjärjestelyilleen, mutta millään verukkeella ei voi puolustaa rikollisuutta lainkuuliaisuuden vaihtoehtona. Rakennusmarkkinoilla pitää pystyä pärjäämään rehellisellä pelillä. Rakennusliiton mukaan se ei ainakaan Etelä-Suomessa tahdo enää onnistua, vaan moni rehellinen suomalainen pienyrittäjä on jo siirtynyt tai harkitsee siirtymistä alalta.
Rakennusliitto on ehdottanut työmaalla pakolliseen henkilökorttiin merkittävää ja helposti luettavaa veronumeroa, jonka ulkomaalainen työntekijä joutuisi hakemaan verottajalta ennen työnteon aloittamista Suomessa. Näin verottajalle jäisi selvä merkintä siitä, milloin työskentely Suomessa on alkanut.
Lisäksi huhtikuussa otetaan käyttöön käännetty arvonlisävero. Rakennusalalla se tarkoittaa sitä, että aliurakoitsijoille ketjutetussa rakennusprojektissa arvonlisäveron tilittääkin palvelun ostaja sen myyjän sijaan. Arvonlisävero maksettaisiin vain kerran ketjun yläpäässä, kun nyt sitä peritään urakkaketjun joka vaiheessa. Itävallassa arvonlisäveron vuotuinen tuotto on kasvanut 200 miljoonaa euroa käänteisyyden ansiosta.
