Afganistanin konfliktia ei enää pyritä ratkaisemaan yksinomaan lisäämällä sotilaallista voimaa. Lontoon Afganistan-kokouksen johtopäätökseen, jota myös amerikkalaiskenraalit tukevat, oli painavia syitä. Presidentti Hamid Karzain korruptoitunutta hallintoa vastustavien talebanien varjohallinto toimii Afganistanissa lähes joka maakunnassa ja vastarintaa kukistava kansainvälinen liittouma kärsi viime vuonna sodan pahimmat tappionsa.
Nyt muille kuin al-Qaedaan kuuluville taleban-taistelijoille tarjotaan sekä rauhanneuvotteluja että rahaa vastineeksi aseista luopumisesta. Se on jo aivan muuta kuin aiemmat puheet kukoistavan ja moniarvoisen demokratian perustamisesta Afganistaniin.
Talebaneja tarjous ei välttämättä kiinnosta. Huumekaupan ja rahoittajiensa ansiosta heillä on rahaa muutenkin. Huolimatta omista tappioista sotakentillä Talebanin kaltaiset sissiliikkeet voittavat poliittisilla kentillä jokaisena päivänä, jolla poliittinen kriisi pitkittyy.
Sotaonnen kääntäminen Yhdysvaltain lisäjoukoilla on liittoumalle jo taakaksi käyneen Karzain oljenkorsi. Talebanit kuitenkin tietävät, että jokaisen miehitysarmeijan on joskus myös poistuttava. Lontoossa Karzai puhui 15 vuoden siirtymäajasta, Britannian pääministeri Gordon Brown vajaasta vuodesta. Ero on merkittävä.
